Perhon susijahtioikeudessakiista koirasusista
Perhon susijahtia käsitellään tällä ja ensi viikolla Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa Kokkolassa.
Syyttäjä vaatii 15 miehelle ehdollista vankeusrangaistusta ja sakkoa törkeästä metsästysrikoksesta.
Lisäksi syyttäjä vaatii, että miehet tuomitaan vähintään kuuden vuoden metsästyskieltoon.
Miesten epäillään ampuneen ilman lupaa kolme sutta vuosi sitten tammikuussa.
Syyttäjän mukaan miehet suunnittelivat salakaadon tarkkaan. Heidän käytössään oli radiopuhelimia ja moottorikelkkoja.
Miesten puolustus kiistää syytteet.
Puolustuksen mukaan kaadetut eläimet eivät olleet susia vaan koirasusia.
Oikeudenkäynnin ydinkysymykseksi nouseekin se, olivatko eläimet villisusia vain koiran ja suden risteymiä.
Syyttäjän mukaan kyse oli villisusista ja niitä metsästäjät myös lähtivät tietoisesti saalistamaan.
Kaadettujen eläinten dna on tutkittu Oulun yliopiston biologian laitoksella. Tulosten mukaan eläimet olivat suomalaisia villisusia.
Puolustus katsoo, ettei pelkkä dna riitä osoittamaan, onko eläin puhdas susi vai hybridi.
Syyttäjän mukaan miehet ovat esitutkinnassa myöntäneet osallistuneensa metsästykseen sekä tunnustaneet osallistuneensa susijahtiin.
Puolustuksen mukaan alueella on ollut koirien ja susien jälkeläisiä, jotka ovat käyttäytyneet poikkeuksellisesti. Eläimet eivät ole pelänneet esimerkiksi metsureita.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen kertoo, että susikin tottuu ihmisen läsnäoloon, varsinkin, jos tarjolla on vaikkapa haaskoja.
”Voi myös olla, ettei susi ole muuttanut käyttäytymistään millään tavalla. Susikanta on vain kasvanut sen verran, että sudet liikkuvat enemmän alueilla, joilla on myös ihmisiä”, Heikkinen toteaa.
”Aavoilla peltoaukeilla susi näkyy kauemmaksi kuin metsässä.”
Kanadassa esimerkiksi karhuja opetetaan pysymään poissa ihmisten reviiriltä kumiluodeilla ja pippurisumuttimilla. Suomessa tällaista petopartiotoimintaa ei vielä ole suunniteltu.
REA PELTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
