Valtion tuki pienille yrityksille puolittuu
Tuusniemeläisen Lekasteelin yrittäjät Eero ja Tarja Lehto testaavat moottoripyöräsimulaattoria. Tuotteessa yhdistyvät yrityksen konepaja- ja moottoripyörien korjaamisen osaaminen. Erika Suominen Kuva: Viestilehtien arkistoPienille ja keskisuurille (pk) yrityksille tarkoitettu valtion tuki vähenee tulevaisuudessa puoleen, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Heikki Vesa.
”Raha vähenee ja kriteerit tuelle nousevat. Kansallisesta osuudesta on säästetty ja EU:n osuus pienenee. Paras arvio tällä hetkellä on, että rahat noin puolittuvat”, Vesa sanoo.
”Vähiin rahat käyvät. Kaikilta on vähennetty, julkiset rahoittajat joutuvat leikkausten kohteeksi”, hän lisää.
Viime vuonna avustuksia maksettiin 146 miljoonaa euroa. Puolet siitä on 73 miljoonaa euroa.
Yritystuki on huomattavasti esimerkiksi äkillisen rakennemuutoksen tukea tehokkaampi työllistäjä. Työllistäviin hankkeisiin kului 125 miljoona euroa ja työpaikkoja saadaan arviolta 7 300. Yhtä työpaikkaa kohti rahaa kuluu noin 17 000 euroa.
Äkillisen rakennemuutoksen tukea on maksettu 260 miljoonaa euroa vuosina 2007–2012. Niiden työllisyysvaikutus on ollut 4 100 työpaikkaa. Työpaikkaa kohden rahaa kului 63 000 euroa.
Pk-yritykset haluavat kuitenkin pitää henkilökunnastaan kiinni, selviää Suomen Yrittäjien tekemästä pk-yritysbarometristä.
Yhdenkin työntekijän väheneminen vaikeuttaa toiminnan ylösajoa, jos talouden kasvu taas alkaa.
”Yrittäjät uskovat kasvua tulevan seuraavien 12 kuukauden aikana, vaikka juuri nyt ei ruusuiselta näytä”, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.
Pienemmillä yrityksillä on myös pörssiyhtiöitä vähemmän paineita näyttää neljännesvuoden välein tavoitteiden mukaisia tuloksia osakkeenomistajille.
”Kun tavoite ei täyty, henkilökunnan vähentäminen on pörssiyhtiölle helppo keino parantaa tulosta”, Malinen sanoo.
Tuusniemeläisen konepajan Lekasteelin periaatteisiin ei kuulu vähentää työvoimaa heti kun hankaluuksia ilmestyy.
”Kyllä tavoitteena on pitää kaikki töissä. Ennemmin omasta tuotosta tingitään ja yritetään, että pienistä puroista tulisi virtaa”, Lekasteelin toimitusjohtaja Tarja Lehto sanoo.
Lekasteel työllistää 8–14 henkeä. ”Kesällä oli enimmillään 14 töissä. Nyt talvea kohti hiljenee. Metalli ei ole lähtenyt kunnolla nousuun vielä.”
Lekasteel kehittää kokonaan uutta tuotetta, moottoripyörän ajosimulaattoria.
Yritys tuskin olisi lähtenyt kehitystyöhön ilman yhteiskunnan tukea. Tosin he saavat suoran tuen sijaan Tekesin pankkilainaa riskittömämpää tuotekehityslainaa.
”Pankkilainalla ei oltaisi pystytty lähtemään kehitystyöhön. Jos Tekesin lainaa ei olisi saatu, olisi yritetty hankkia jotain muuta tukea.”
Samoin ajattelee moni muukin yritys. TEM:n tekemän tutkimuksen mukaan yli neljännes yrityksen kehittämisavustusta saaneista olisi jättänyt hankkeen kokonaan tekemättä, jos tukea ei olisi saatu.
Vain seitsemän prosenttia olisi toteuttanut hankkeen suunnitellusti ilman tukea.
”Tuen tarkoitus ei ole korvata lainarahoitusta. Tuki tulee rahoituksen lisäksi, jotta hankkeen laatu paranee, aikataulu nopeutuu tai hanke laajenee”, Vesa sanoo.
Tukijärjestelmää myös suoraviivaistetaan karsimalla rönsyjä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki on jo poistettu, seuraavaksi lähtee kyläkauppatuki.
Avustuksista suuri osa suuntautuu Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä äkillisen rakennemuutoksen alueille.
Maaseudun yrityksille on lisäksi tarjolla maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimaa tukea noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Vesan mukaan sille ei ole niin paljon säästöpaineita kuin yritystuille.
Suurin osa tuesta myönnetään yritysten investointeihin. Yritystuista suoraan palkkakuluihin myönnettiin viime vuonna vain 7,2 miljoonaa euroa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
