Järjestö korjaa maatilan sadon köyhille ruuaksi
Alexander Theodoridis
ATEENA (MT)
Ateenalainen kansalaisjärjestö Boroume tarjoaa epätavanomaista sadonkorjuupalvelua maatiloille. Boroume nimittäin korjaa sadon ja vie sen mukanaan, mutta ei saa palkkaa työstä eikä maksa sadosta.
Palvelu on osa järjestön toimintaa, joka vähentää hukkaan menevän ruuan määrää jakamalla sitä köyhille.
Boroume saa sadon ilmaiseksi, koska auttaa maatiloja, joiden sato uhkaa syystä tai toisesta jäädä peltoon ja mennä pilalle.
Maatalous Kreikassa on sen verran tehotonta, että välillä niin käy.
Boroumen perustajajäsen Alexander Theodoridis kutsuu palvelua siivoukseksi.
”Saimme juuri kaksi tonnia kesäkurpitsoja ja kymmenen tonnia appelsiineja. Meillä on koulutettuja vapaaehtoisia, jotka siivoavat pellot hyvään kuntoon. Viljelijän ei tarvitse kyntää satoa maahan.”
Maatilojen siivoustyö on vasta alussa. Boroumen päätyö on yhdistää ne, joilla on liikaa, niihin, joilla ei ole riittävästi.
Järjestön vapaaehtoiset etsivät yrityksiä, joilta menee ruokaa jätteeksi. Vapaaehtoiset sopivat ruuan hausta ja toimittavat sen ruokaa jakaville järjestöille.
Ajatuksena on tehdä lahjoittamisesta mahdollisimman helppoa.
”Meille pitää vain kertoa milloin voimme hakea ruuan. Se riittää”, Theodoridis kertoo.
Boroume on saanut paljon lahjoituksia. Eniten menisi oliiviöljyä ja äidinmaidon vastiketta.
”Oliiviöljy on täällä kallista, eikä kreikkalaista ruokaa voi laittaa ilman sitä. Helpointa on lahjoittaa riisiä tai muuta säilyvää ruokaa. Leivän ja hedelmien välittäminen vaatii jo vähän järjestelyä.”
Alussa ihmiset lahjoittivat kaikkea leluista vaatteisiin ja huonekaluihin. Nyt Boroume on keskittynyt ruokaan.
Hukkaan menevän ruuan määrää Kreikassa ei kukaan tiedä. Theodoridis arvioi sen olevan 30 prosentin luokkaa.
”Täällä pois heitetty ruoka näkyy kaikkialla. Samalla kadulla voi olla kasoja pois heitettyä ruokaa ja ruuan jakopiste köyhille.”
Tässä katolisen seurakunnan ruokalassa jaetaan ruokaa noin 300 annosta päivässä.
Listalla on tänään papusoppaa, riisiä ja leipää. Jälkiruoka on jo lopussa. Lihaa seassa on usein, mutta ei tänään.
Sattumalta portaissa vastaan tulee suomalainen Annika Passi. Hän on täällä työharjoittelussa helsinkiläisestä Metropolia ammattikorkeakoulusta.
”Perusruuat meillä on omasta takaa, mutta Boroume toimittaa meille esimerkiksi säkkikaupalla leipää”, Passi kertoo.
Ateenassa on useita paikkoja, joissa jaetaan ruokaa. Täällä käy paljon syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Joukossa on paljon lapsia.
Syyriasta tullut Mahmoud Khalil käy täällä lasten kanssa joka päivä. Hän odottaa papereita, jotta voisi jatkaa matkaa.
”Tulimme laivalla ja menemme Ruotsiin. Minulla on tytär siellä jo”, Khalil sanoo.
Boroume on aloittanut kolme vuotta sitten. Theodoridis joutuu edelleen vakuuttamaan epäluuloisia ihmisiä järjestön hyväntahtoisuudesta.
Vapaaehtoistyö alkoi nousta Kreikassa ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Nousu loppui valtion tukien väärinkäytöksiin.
”Järjestöjen rahat vietiin ja se pilasi kaikkien järjestöjen maineen pitkäksi ajaksi. Nyt kun valtiolla ei ole rahaa, on vapaaehtoistyö vastaus kriisiin.”
Tosin kriisi on Thedoridisin mielestä väärä sana.
”Kriisi loppuu joskus. Meidän ongelmat ovat rakenteellisia, eikä loppua näy. Kreikkalaisten on opeteltava elämään ilman valtion apua.”
Theodoridisin mielestä moni kreikkalainen on ollut itsekäs, mutta huoli heikoista ja halu auttaa on alkanut muuttua toiminnaksi.
”Ennen ei käsitettä yhteinen hyvä tunnettu, mutta nyt jokaisella on joku, joka kärsii. Solidaarisuus on lisääntynyt.”
Boroumen vapaaehtoisten määrä on kasvanut muutamasta kolmeenkymmeneen. Se on välittänyt jo kaksi miljoonaa ateriaa.
Järjestö on saanut apua myös muilta kuin ruokayrityksiltä.
”Jos toimisto näyttää Ikealta, se johtuu siitä, että Ikea on lahjoittanut kaikki huonekalut ja tavarat”, Theodoridis tuumaa.
Ikea on ollut mukana lähes alusta saakka. Se on lahjoittanut myös liikuteltavia keittiöitä.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
