Fortum selvittää isojen ja pienten ydinreaktorien hankintaa – Rosatom ja kiinalaiset voimalavalmistajat pannassa

Fortumin Petra Lundström ja Laurent Leveugle kertoivat yhtiön selvitystyöstä uuden ydinvoiman rakentamiseksi Suomeen tai Ruotsiin. Jos selvitys johtaa investointipäätöksiin, uutta ydinvoimaa olisi valmiina 2030-luvun puolivälissä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Fortum toi maanantaina julkisuuteen vuoden 2022 loppupuolella käynnistämänsä uuden ydinvoiman selvityksen nykytilanteen ja tavoitteen ydinvoimalla tuotetun energian lisäämiseksi.

Yhtiö on ottanut opiksi myös Olkiluoto-3 -ydinvoimalan pitkittyneestä rakennushankkeesta sekä Fennovoiman ydinvoimalainvestoinnin peruuntumisesta.

Fennovoima peruuntui kokonaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kummassakin hankkeessa Fortum oli osakkaana mukana.

Mahdollinen ydinvoimaloiden toimittaja tulee länsimaista.

”Geopoliittisista syistä sekä venäläinen Rosatom että kiinalaiset ydinvoimalavalmistajat on suljettu selvitystyön ulkopuolelle”, Fortumin selvitysprojektin toteuttamisesta vastaava johtaja Laurent Leveugle vastasi suoraan kysymykseen.

Isoista ydinvoimalavalmistajista hän luetteli ranskalaisen EdF:n, amerikkalisen Westinghousen ja korealaisvalmistaja Korea Hydro & Nuclear Power Co, KHNP:n.

”Kaikki opit OL3:sta ja (Fennovoiman) Hanhikivestä otetaan vakavasti, myös laitoksen koko”, vastasi Fortumin ydinvoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja Petra Lundström esitettyyn kysymykseen.

Fortumin laaja selvitystyö on vasta puolessavälissä. Selvityksen pitäisi valmistua vuoden 2024 lopulla.

Yhtiö on selvittänyt kattavasti ydinvoimalavalmistajien isojen reaktorien tarjontaa sekä vasta kehitys- ja suunnitteluvaiheessa olevia pienreaktoreita, niin sanottuja SMR-reaktoreja.

Dialogi ja keskustelu on avattu myös ydinvoimaloita ja -rakentamista luvittavan ja valvovan Suomen Säteilyturvakeskuksen ja Ruotsin vastaavan viranomaisen kanssa.

Yhtiölle on tähän mennessä selvinnyt, että rakennettiinpa sarja pieniä, teholtaan 300–500 megawatin sähköä ja lämpöä tuottavia SMR-ydinreaktoreita, tai yksittäinen iso 1 000–1 600 megawatin suuri ydinvoimala, kummatkin vaihtoehdot olisivat käytössä vasta 2030-luvun puolessavälissä.

”SMR-ydinreaktorien rakennusaika on lyhyempi kuin suuren ydinvoimalan, mutta niiden suunnittelu on yhä kesken. Valmistelu ja lupakysymysten edellyttämä aika jää nähtäväksi”, kertoo Fortumin selvitysprojektin toteuttamisesta vastaava johtaja Laurent Leveugle.

Teollisuuden Voiman OL3-ydinvoimalan rakentaminen kesti viivästyksineen yhteensä 18 vuotta. OL3 otettiin säännölliseen sähköntuotantoon keväällä 2023.

Leveugle arvioi tehdyn selvityksen perusteella, että varsinainen rakennusaika jäisi SMR-pienreaktoreilla 4–5 vuoteen, suurilla reaktoreilla nykyoletuksen mukaan 6–8 vuoteen.

Sarjatuotanto lyhentäisi SMR-reaktoreiden valmistumista, kun niitä tehtäisiin samoin suunnitelmin ja lupaprosessein useampia.

Fortumin selvitys kattaa teknologisten edellytysten lisäksi myös taloudellisen perustan. Sähkön- ja lämmöntuotannon yhdistäminen ja lämmön siirtäminen kaukolämpöverkkoon luo perustan SMR-ydinvoimala kannattavuudelle. Fortum tutkii myös kumppanuuksia liiketoimintariskien jakamiseksi.

Pienemmät reaktorit voidaan sijoittaa lähemmäs asutusta. Kaukolämpöverkot ovat valmiina suurissa kasvukeskuksissa: pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa.

Petra Lundström kertoo Fortumin arvioineen yhtenä sijaintipaikkakuntana Loviisaa, jossa yhtiön nykyiset kaksi reaktoria toimivat. Fortumin fokus on Pohjoismaissa. Suomessa ydinvoiman käyttöön sopivia isoja kaupunkeja ovat esimerkiksi Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu.

Lundströmin mukaan Fennovoiman sijoituspaikkakuntana tunnettu Pyhäjoen Hanhikivi ei kuulu esiselvitykseen. Rakennustyöt keskeyttänyt Hanhikivi on parhaillaan Rosatomin ja Fennovoiman oikeudellisen kiistan keskiössä.

Ruotsissa Fortum omistaa Oskarshamnin ydinvoimalasta 43,4 prosentin osuuden. Ydinvoimakeskustelua käydään nyt vilkkaasti Ruotsissa, joka vielä muutamia vuosia sitten päätti sulkea osan ydinvoimaloistaan.

Ydinvoima tarjoaa suurten teollisuusasiakkaiden toivomaa vakautta sähkönhankintaan esimerkiksi Tornion terästehtaalle sekä Kokkolan ja Porvoon kemianteollisuuden keskittymille.

”Vihreä siirtymä päästöttömyyteen tapahtuu sähköistymisen kautta. Sähkön käyttö jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, jos raudan ja teräksen tuotannossa siirrytään vedyn käyttöön”, Lundström kuvaa teollisuuden dekarbonisaation vaikutusta puhtaan energian kysyntään.

Lupahakemus uudesta ydin­voimasta voi tulla hallitukselle vielä tällä vaali­kaudella, uskoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok).

Kai Mykkäsen mukaan Suomen seuraava ydinvoimahanke voi olla joko perinteinen iso ydinreaktori tai uudenlainen pienydinreaktori.