Raiviot tuen piiriin
Raivaamista ei ole suoraan kielletty mutta eipä ole tuettukaan.
Heikki Putula raivasi ensimmäiset lohkot, yhteensä yli 30 hehtaaria, vuoteen 2004 mennessä. Niistäkin osa on ilman ympäristötukea. Lfa-tukea niille maksetaan.
Koko Suomen pelloista noin 33 000 hehtaaria on tilatuen ulkopuolella, lfa- ja ympäristötuen osalta määrä voi olla suurempi.
Tuettomat pellot ovat pääosin Pohjois-Suomen, Lapin, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella eli niin sanotussa maito-Suomessa.
Kun EU:n uusi tukikausi alkaa, olisi hyvä aika ottaa nämäkin pellot tukien piiriin, MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja Harri Peltola esittää.
EU:n komissiolle sopii raiviopeltojen tuki hyvin.
Esteenä voivat olla vain kotimaiset tulkinnat. Tämä on epäsuorasti myönnetty myös ministeriössä.
Perusteiksi on vedetty ympäristösyitä. On puhuttu kasvihuonekaasujen vapautumisesta ja sen sellaisesta.
Väitteet suurista hiilipäästöistä ovat kuitenkin tukevasti ilmassa.
”Kotimaisia tutkimustuloksia väitteiden tueksi ei ole”, MTK-Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Tarja Bäckman sanoo.
Ei Kaukoidässä tehtyjä mittauksia voi käyttää näin radikaalien linjausten perusteena Suomessa.
Bäckman kummeksuu myös sitä, että luonnon omat prosessit rinnastetaan päästöissä kivihiilen polttamiseen tai liikenteen päästöihin.
Pellon raivauksen ansiosta ajelu ja liikennepäästöt vähenevät, kun kaukana sijaitsevat ja pienet lohkot jäävät pois käytöstä.
”Sekin sopii muistaa, että raiviopeltoja käytetään 90-prosenttisesti nurmiviljelyyn. Niitä kynnetään viiden vuoden välein tai harvemmin ”, Peltola sanoo.
Suomessa on 33 000 tilatukiin oikeudettoman peltohehtaarin lisäksi käyttämättä 35 000 hehtaarin tukioikeudet, joille ei ole peltoja. Hehtaarit vain ovat eri tukialueilla.
”Nyt olisi syytä kohdistaa tukioikeudet ja viljellyt pellot yhteen ja luoda samalla näille aktiivikäytössä oleville pelloille oikeudet myös kansallisiin tukiin.”
”On varmistettava kannattavan tuotannon edellytykset koko Suomessa. Pohjois-Suomi ei tule toimeen ilman Etelä-Suomen maataloutta eikä Etelä-Suomi ilman Pohjois-Suomea”, Peltola muistuttaa.
JOUKO RÖNKKÖ
Raivauksen
ansiosta
ajelu ja liikennepäästöt vähenevät.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
