Ensimmäistä suomalais-traktoria juhlistetaan
Tiistai 25.9. on Kullervon, ensimmäisen suomalaisen traktorin, nimipäivä.
Päivän kunniaksi maatalousmuseo Saran näyttelyä ja siellä esillä olevaa Kullervoa pääsee katsomaan ilman pääsymaksua ja samalla voi nauttia maksuttomat nimpparikahvit museon aulassa.
Suomen ensimmäinen traktori syntyi Turussa. Turun Rauta- ja Vaunuteollisuus Oy oli vuosisadan vaihteessa eräs tunnetuimpia konepajoja Suomen suurruhtinaskunnassa.
Yrityksen uusi suunnittelija, Gustav Woldemar Wrede, sai tehtäväkseen suunnitella nykyaikaisen pyörätraktorin eli moottorivetäjän, kuten laitetta tuohon aikaan kutsuttiin.
Kullervo-moottorivetäjä oli aikanaan hyvin kunnianhimoinen hanke. Turun Rauta- ja Vaunuteollisuus Oy:n herrat olivat päättäneet valloittaa Venäjän valtaisat markkinat tehokkaalla ja huippunykyaikaisella tuotteella.
Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Kullervon tuotanto saatiin käyntiin vuonna 1919, jolloin yhteiskunnallinen tilanne Venäjällä oli muuttunut ratkaisevasti.
Uusia markkinoita etsittiin kuumeisesti ja joitakin kymmeniä traktoreita saatiin myytyä Baltian maihin sekä yli kuusikymmentä Puolaan. Kullervo oli kuitenkin vielä kesken kehittelyn ja kärsi lastentaudeista: riittämätön jäähdytys tuotti ongelmia ja konerikkojen lisäksi erilaiset pikkuviat riivasivat Kullervoa.
Koska kauppa ei käynyt, traktorin kehittämiseen ei saatu varoja ja projekti haudattiin uhkaavan konkurssin edessä vuonna 1923. Ainakin Hankkija myi valmiita traktoreita vielä 1925.
Nykypäivään on tiettävästi säilynyt kolme Kullervo-traktoria. Sarka-museossa oleva yksilö on ostettu Liuksialan kartanoon Kangasalle vuonna 1919 ja useiden rikkoontumisten jälkeen se siirrettiin Liuksialan omaan maatalousmuseoon jo vuonna 1928. Se kuuluu nyt Tampereen museoiden kokoelmiin ja on sieltä lainassa Loimaalla.
Säilyneistä Kullervoista yksi on Mustialassa.
Kolmas onkin aivan erityinen tapaus. Tarinan mukaan isäntämies Valtimolla sai jatkuvasti kuulla naapureiden pilapuheita Kullervosta, joka oli aina rikki. Lopulta hän sai tarpeekseen, purki Kullervonsa osiin, latoi osat aiv-kuoppaan ja lapioi maata päälle.
Äänekoskelainen traktorikeräilijä Markku Lyhty kuuli tarinan neljäkymmentä vuotta myöhemmin ja vihjeiden perusteella onnistui löytämään maahan haudatut Kullervon osat. Näistä ja muualta löydetyistä osista hän parhaillaan kokoaa maan kolmatta Kullervo-traktoria.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
