passipaikalla Pikalain säätäjät

Kansanedustajien itsenäisyyspäivää juhlittiin mitä tavanomaisimmissa merkeissä. Ilkka Kanerva (kok.) touhusi naisen kanssa ja Teuvo Hakkarainen (ps.) alkoholin kanssa.

Juhlien jälkeen eletään uutta tahtia. Puhemies Sauli Niinistön (kok.) koirakoulussa kansanedustajien istuttavaksi annettiin seuraavana aamuna 44 kohdan päiväjärjestys. Eero Heinäluoma (sd.) käänsi vaihteen vasta seuraavalla viikolla, kun hallitus antoi vihoviimeiset budjettilait. Yritystoiminnan kannustimia on valmisteltu kuukausia, ellei vuositolkulla. Nyt ne piti lyödä muotoonsa yhdessä päivässä.

Anne Kalmari (kesk.) piti ennen kuulumattomana, että opposition vastalauseet vaadittiin jo ennen kuin lakiesitys oli eduskunnan käsittelyssä. Päähallituspuolue kokoomuksen monet edustajat tunnustivat, että tyylipisteitä ei kerry. Mutta Peter Östman (kd.) väitti, että ennen presidentti antoi esityksiä, joista eduskunta ei saanut edes keskustella.

Östman on ensimmäisen kauden kansanedustaja, Bjarne Kalliksen seuraaja ja klooni. Omaan kokemukseen käsitys tuskin perustuu. Östmanille ja muille kokemattomille kansanedustajille tiedoksi, että presidentti ei koskaan ole antanut lakiesityksiä omasta päästään vaan hallituksen valmistelemina ja esitteleminä.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) kertoi bisnesenkeleistä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksistä sovitun jo maaliskuun kehysriihessä. Sen jälkeen on kerätty luonnosversioista lausuntoja laajalla jakelulla. Asian ei pitäisi olla kenellekään kansanedustajalle uusi.

Suomalaiseen yhteiskuntaan on viime viikkoina pumpattu kriisitietoisuutta enemmän kuin lääkäri määrää. Kansanedustajat ovat jo hysterian puolella. Jokainen vähäinenkin toimenpide säädetään heti riemusta kiljuen.

Jopa perussuomalaisten jaostovastaava Ville Vähämäki totesi, että hallituksen lakipaketin kanssa voidaan elää.

Kai Turunen (ps.) pani paremmaksi väittäen hallituksen poimineen esityksensä perussuomalaisten varjobudjetista. Väite on huvittava, koska hallituksen lakiluonnokset alkoivat maaliskuussa ja perussuomalaisten varjobudjetti tehtiin lokakuussa.

Veikko Vennamolla (spp/smp) oli tapana kahlata läpi valtionhallinnon tulevat hankkeet, tehdä niistä eduskunta-aloitteita ja selittää ne sitten puolueensa aikaansaannoksiksi. Populistipolitiikalla on niljakas puolensa.

Mauri Pekkarinen (kesk.) kohahdutti salia ylistämällä valtiovarainministeri Jutta Urpilaista (sd.) siitä, että tämä sai läpi lakipaketin, jota Pekkarinen elinkeinoministerinä ajoi monta vuotta. Urpilainen olisi varmaan punastunut, jos olisi salissa ollut.

SDP:n vahva mies, puhemies Eero Heinäluoma heittikin kahvilassa, että Pekkarinen kuittasi kerralla koko syksyn terhentelynsä hallituksen ja Urpilaisen kimpussa.

Pekkarinen kertoi valmistelleensa edellisen hallituksen elinkeinoministerinä nämä yritysten verotuet kahteen kertaan, mutta kokoomuksen ministerit, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja tuleva elinkeinoministeri Jyri Häkämies estivät niiden etenemisen. Urpilainen sai vihdoin kokoomuksen herrat järjestykseen.

Sivutuotteena Pekkarinen todisti taas kerran, että hallituksen toiminta ei ollut pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) porukan hallinnassa. Kokoomus vei suurempaa kumppaniaan kuin kuoriämpäriä.

Aitona teknokraattina Pekkarinen sivuutti ilmeisen tarkoituksella pahimman jarrumiehen. Valtiovarainministeriön vero-osasto vastustaa aina ja päättäväisesti kaikkia poikkeuksia verolakeihin. Ilman hallitusohjelman täsmällistä kirjausta yksittäinen ministeri ja oikeastaan koko hallituskin on renkiään vastaan voimaton.

Toisissa oloissa eduskuntakin olisi ollut kriittisempi lakipaketin vaikutuksia arvioidessaan. Huojennusten työllistävä vaikutus on vahvan uskon varassa.

Yleisestä hyrinästä huolimatta kansanedustajat löysivät parannettavaa vastaisen varalle. Juha Sipilä (kesk.) teki rinnakkaisaloitteen. Lauri Heikkilä (ps.) halusi lain piiriin pienetkin yrittäjät. Markus Lohi (kesk.) huomioisi sukupolvenvaihdokset ja Jari Myllykoski (vas.) alihankkijat.

Kokoomuksessa oli edelleen kahta ilmaa. Eero Lehti sanoi lakiesitysten olevan huonosti valmisteltuja, kun meiltä puuttuu kymmenen miljardin edestä vientituotteita. Jukka Kopran mielestä järki vihdoin voitti kapeakatseisuuden.

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF