Polvijärvellä ei lannistuttu liitokseen
Valtionosuuksien remontti on osa hallituksen kuntauudistusta. Sen ei kuitenkaan ole tarkoitus vaikuttaa kuntien liitoksiin.
Silti valtionosuusuudistusta käytetään perusteena kuntaliitosselvityksissä. Niin käytettiin myös Polvijärvellä.
”Osuuksien lasku oli yhtenä perusteena selvitysmiehen tarkastelussa. Sen mukaan veroprosentti nousisi vuoteen 2029 mennessä lähelle kolmeakymmentä”, kunnanjohtaja Pauli Vaittinen sanoo.
Vaittinen pitää selvitystä tarkoitushakuisena.
”Siinä ei tarkasteltu Polvijärven säilymistä itsenäisenä. Se tehtiin vastoin Polvijärven valtuuston kantaa ministeriön päätöksellä.”
Nyt Polvijärvi on tehnyt lain vaatiman liitosselvityksen ja asia on loppuun käsitelty. Kunta jatkaa itsenäisenä. Siitä lyötiin nuijaa pöytään valtuuston äänin 24–3.
Itsenäisenä päättivät jatkaa myös Outokumpu, Liperi ja Kontiolahti. Vain Joensuu äänesti liitoksen puolesta.
”On helppo sanoa, että pienet maaseutukunnat eivät pärjää. Mutta me ollaan sinnikkäitä, eikä taivuta.”
Polvijärvelle valtionosuusehdotuksen toteutuminen merkitsisi noin prosenttiyksikön veronkorotusta. Tänä vuonna se on 19 prosenttia. Valtionosuus vähenisi 113 euroa hengeltä.
Korotuksenkin jälkeen verotus olisi kohtuullinen. Korkein kuntavero on Kiteellä, 22,5 prosenttia.
”Meillä on huolehdittu tiukasta talouspolitiikasta ja talous on tasapainossa. Menot on mitoitettu kunnan tuloihin.”
Väestö on ikääntynyt ja palvelujen tarve on kasvanut, mutta menot ovat pysyneet kurissa. Siksi herää kysymys, onko palveluiden tasosta tingitty.
”Kuntalaiset ovat kokonaisuuteen olleet tyytyväisiä. Erityisesti on huolehdittu siitä, että palvelut ovat pysyneet lähellä. Siksi vastustimme liitosta”, Vaittinen perustelee. AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
