vierasyliö Pellettituotanto onkotimarkkinateollisuutta

Todelliset

suurkuluttajat

puuttuvat

edelleen

Suomesta.

Lokakuussa Vapo Oy ilmoitti sulkevansa kolme pellettitehdasta Suomessa. Tämä tuli monelle kylmänä suihkuna

– eihän tälle tulevaisuuden

bisnekselle näin pitänyt käydä.

Pelletin käyttö Suomessa sen sijaan ei ole vaikeuksissa. Pellettiä tuottaa edelleen 20 yritystä ja niillä on 500 000 tonnia tuotantokapasiteettia. Pelletin käyttö on kasvanut vuosi vuodelta.

Viennin varassa toiminut tuotanto on pitkään ollut vaikeuksissa vientimarkkinatilanteen takia eikä nopeaa parannusta ole lähiaikoina nähtävissä.

Pelletin kotimaisilla vanhoilla ja uusilla käyttäjällä ei ole

syytä huoleen, sillä kotimaan markkinoilla käytetään 180 000

tonnia pellettiä. Siitä valtaosa

on kotimaista. Tämä määrä vastaa puoli miljoonaa kuutio-

metriä puuta. Pelletin kotimarkkinat ovat olleet kasvussa koko ajan, mutta tuotantokapasiteetti Suomessa on kasvanut paljon ripeämmin.

Kotimarkkinoita pelletin tuotantokapasiteetin vähentäminen ei heilauta ja kuluttaja voi olla varma, että pellettiä saadaan kilpailukykyiseen hintaan jatkossakin.

Nykyiset pelletin käyttäjät ovat yleensä entisiä öljyn käyttäjiä. He ovat halunneet siirtyä vakaampaan ja paremmin ennakoitavaan hintakehityksen omaavaan pellettiin. Monelle ympäristöperusteet ja kotimaisuus ovat painavia syitä. Tavalliset omakotitalojen

lämmittäjät ovat näkyvin ryhmä varsinkin kotimaan markkinoilla nyt ja tulevaisuudessa.

Nyt on suuria markkinamahdollisuuksia, koska 250 000

öljylämmitteiseen omakotitaloon on tulossa kattilan vaihto. Lämmitysratkaisujen myyjillä on hyvät mahdollisuudet

ratkaista tilanne pelletin eduksi.

Pelletti on jo saanut selvän jalansijan lämmitysmarkkinoilla ja noin 25 000 pientalon pellettilämmittäjää toimii hyvinä mainoksina. Ruotsissa käytetään omakotitaloissa lähes kymmenkertainen määrä pellettiä Suomeen verrattuna.

Täydentävänä energiaratkaisuna pellettitakka sopii sähkölämmitteisiin taloihin, varsinkin kun sähkön hinnan odotetaan edelleen nousevan. Lisäksi sähkön etäluenta

mahdollistaa sähkön markkina-

hinnan siirtämisen suoremmin kuluttajille.

Omakotitalojen lisäksi tärkeän ryhmän muodostavat isommat kiinteistöt, jotka ovat käyttäneet öljyä. Nämä haluavat pitää lämmöntuotantonsa omissa käsissä. Etenkin kaukolämpöverkkojen ulkopuolella löytyy edelleen runsaasti kohteita, joissa pellettiä halvemman hakkeen käyttöön syystä taikka toisesta ei haluta mennä.

Lämmön tuotannon ulkoistaminen ja valmiin lämmön osto on monelle halutuin ratkaisu. Tällaisia ovat esimerkiksi teollisuuskiinteistöt ja kunnat. Lämmön hinta on hyvin ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen eikä toimivuudesta tarvitse kantaa huolta.

Todelliset suurkuluttajat

puuttuvat edelleen Suomesta. Näitä ovat esimerkiksi kivihiiltä käyttävät voimalat. Tämä

sektori on kansainvälisesti

kovan kilpailun kohteena, ja sen ovat kokeneet pelletin tuottajat Ruotsissakin. Suomalaisen hyvälaatuisen pelletin kilpailukyky on näillä markkinoilla heikko – heikompi laatukin käy eikä lisähintaa hyvälle laadulle ole saatavissa.

Pelletin jatkuva ylitarjonta ilahduttaa isoja käyttäjiä, mutta

huonontaa tuottajien kannattavuutta. Isojen käyttäjien teollisuuslaadun pelletin markkinoilla pärjäävät vain ne, joilla on alhaiset raaka-ainekustannukset ja isot

toimitukset isoille käyttäjille.

Rahtikustannukset isoilla laivoilla Eurooppaan ei ole esteenä, varsinkin kun esimerkiksi eurooppalaisesta purusta tehty pelletti ei kelpaa sähkötariffin piiriin Belgiassa. Siellä puru luetaan teollisuuden raaka-aineeksi eikä se maan lainsäädännön mukaan ole oikeutettu tukeen.

Belgiassa käytetään miljoona tonnia pellettiä, valtaosin

tuontitavaraa.

Pelletin käyttö kasvoi viime vuonna Euroopassa seitsemän prosenttia ja kasvu on jatkunut jo pitkään. Markkinoille on

tullut ennen kaikkea pohjoisamerikkalainen pelletti. Sen tuonti Eurooppaan on kasvanut ja oli viime vuonna 1,6 miljoonaa

tonnia, kun Euroopan kulutus oli 11 miljoonaa tonnia.

Muita huomattavia pelletin tuojia on Britannia, Alankomaat ja Tanska.

Kun kivihiilen suurkäyttäjät lähtevät tosissaan korvaamaan hiiltä pelletillä, markkinatilanne tulee olemaan toinen kuin nyt. Kivihiiltä käytetään pelkästään Euroopassa 820 miljoona tonnia, kun pelletin käyttö on 11 miljoonaa tonnia, eikä pellettitonnissa ole yhtä paljon energiaa kuin kivihiilessä.

Maakaasun liittyvät toimitusvarmuusuhat saattavat edistää pelletin markkinoita monessa Euroopan maassa.

Pellettimarkkinat Euroopassa ovat jatkuvassa kasvussa,

mutta tuotantokapasiteetti on kasvanut vielä nopeammin.

Viime vuonna Norjassa käynnistynyt 450 000 tonnin pellettitehdas on alusta alkaen ollut vaikeuksissa ja Viipurin miljoonatehdas tulee täyttämään kasvavia markkinoita entisestään, jos saa tuotantonsa hyvin toimimaan.

Nähtäväksi jää, miten nämä pärjäävät markkinoilla ja miten omistajat suhtautuvat tehtaiden taloudellisen tuloksen kehitykseen. Esimerkkinä tästä toimii Stora Enson Kopparforsin 160 000 tonninkapasiteetin omaava pellettitehdas Ruotsissa; se lopetettiin pari vuotta käynnistyksen jälkeen, kun viereinen saha lopetettiin.

Tehdas ehti päästä 60 prosentin käyttöasteeseen, kun tärkein yksittäinen raaka-ainelähde hävisi. Vapon

Suomessa suljettavien

tehtaiden käyttöaste on ollut

30 prosentin luokkaa.

Pelletin hinta notkahti

Ruotsissa alkuvuonna selvästi ja kannattavuus huononi

oleellisesti. Syynä oli ennen kaikkea pelletin halpatuonti isoille käyttäjille, mikä heijastui myös omakotisektoriin.

Pellettitehtaat Suomessa ovat toistaiseksi olleet menestystarina ennen kaikkea pellettitehtaiden myyjille ja pelletin

käyttäjille. Yli kymmenkertainen käyttö länsinaapurissa osoittaa, että energiapolitiikalla voidaan Suomessa tehdä vielä paljon.

TAGE FREDRIKSSON

Kirjoittaja on Puuenergia ry:n toiminnanjohtaja.

Avaa artikkelin PDF