Ukraina aikoo pitää kiinni Krimistä viimeiseen asti
BRYSSEL (MT)
Ukrainan pääministerin Arseni Jatsenjukin mukaan maalla ei ole aikomuksia luopua Krimin niemimaasta.
”Krimi on ollut, on, ja tulee olemaan osa Ukrainaa”, EU-johtajien kanssa keskustellut Jatsenjuk vannoi torstaina Brysselissä.
Samaan aikaan Krimin venäläismielinen alueparlamentti teki päätöksen Venäjään liittymisestä.
Asiasta on määrä järjestää Krimillä kansanäänestys jo maaliskuun puolivälissä.
”Krimin parlamentin päätös on laiton, eikä kansanäänestyksellä ole mitään perustuslaillista pohjaa”, Kiovan hallitusta johtava Jatsenjuk sanoo.
Venäjä taas pitää Jatsenjukin hallitusta laittomana ja syrjäytettyä Viktor Janukovitshia edelleen Ukrainan laillisena johtajana.
Jatsenjukin mukaan hänen hallituksensa on laillinen, koska sillä on Ukrainan vaaleilla valitun parlamentin tuki.
Ukraina vaatii Venäjää vetämään joukkonsa takaisin tukikohtiinsa ja lopettamaan Krimin aluehallituksen tukemisen.
Toistaiseksi Ukrainan asevoimat ovat pidättäytyneet voimatoimista, mutta pääministerin mukaan armeija on valmis puolustautumaan, jos Venäjän joukot etenevät.
”Meillä ei ehkä ole yhtä paljon aseita kuin Venäjällä, mutta meillä on vahvempi tahto puolustaa maatamme ja vapauttamme.”
Jatsenjukin mukaan Venäjän toimet uhkaavat koko Euroopan turvallisuutta.
”Jos Venäjä ei nyt lopeta toisten maiden valtaamista, kuka tietää, mihin se pysähtyy.”
Ukraina haluaa ratkaista kriisin rauhanomaisesti ja pyytää Venäjää neuvottelupöytään. Maa pitää kuitenkin kiinni rajoistaan ja itsemääräämisoikeudestaan.
”Olemme itsenäinen valtio, eikä kenelläkään ole oikeutta puuttua asioihimme.”
EU-johtajat pohtivat torstaina mahdollisia pakotetoimia Venäjää vastaan. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Suomi tukee diplomaattisia toimia Venäjää vastaan, mutta talouspakotteita täytyy harkita vasta, jos tilanne Ukrainassa pahenee.
”Nyt pitää kuitenkin pitää pää kylmänä ja välttää virheitä”, Katainen sanoi ennen kokousta Brysselissä.
Maaseudun Tulevaisuuden mennessä painoon lopullista tietoa EU:n vastatoimista ei vielä ollut. Ulkoministerit esittivät maanantaina esimerkiksi EU:n ja Venäjän välisten viisumivapausneuvottelujen keskeyttämistä.
Yhdysvallat päätti torstaina muun muassa jäädyttää Krimin miehitykseen osallistuneiden venäläisten varoja.
EU-komissio esitti keskiviikkona Ukrainalle 11 miljardin euron tukipakettia, joka koostuisi pääasiassa lainoista sekä tullihelpotuksista. Kataisen mukaan Suomi tukee komission esitystä.
Suurin osa tuesta olisi lainamuotoista. 1,4 miljardia olisi kuitenkin suoraa rahallista apua EU-budjetista. Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennuspankin odotetaan tarjoavan Ukrainalle jopa 8 miljardin euron lainoja.
EU on myös valmis poistamaan yksipuolisesti tullit ukrainalaisilta tuontituotteilta. Se voisi tapahtua jo ennen alueiden välisen vapaakauppasopimuksen voimaantuloa.
Komission mukaan se voisi tarkoittaa esimerkiksi ukrainalaisten maataloustuotteiden osalta noin 400 miljoonan euron helpotuksia tullimaksuihin.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
