Sata vuotta sitten toimittiin samoin kuin nykyään: vauvoja saatettiin alulle syksyn hämärässä – sotien jälkeen lempi leiskui juhannuksena

1990-luvun jälkipuoliskolla heinä- ja elokuu muuttuivat suosituimmiksi syntymäkuukausiksi. Kuva: Jutta Mykrä

Juhannuksena hormonit hyrräävät, ja synnytysosastoilla pitää kiirettä yhdeksän kuukautta myöhemmin maaliskuussa. Vai onko näin?

Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula muistuttaa, että lasten suosituimmat syntymäajankohdat ovat vaihdelleet sadan viime vuoden aikana.

"1900-luvun alkuvuosikymmeninä vauvoja syntyi eniten heinäkuussa. Silloin ei tietenkään ollut toimivia ehkäisyvälineitä, mutta kesävauvoja varmasti toivottiin ja lapsia yritettiin saattaa alulle syksyllä."

Sotien jälkeen uudet suomalaiset saivat useimmiten alkunsa juhannuksena. Maaliskuu olikin pitkään kätilöiden kiireisin kuukausi.

1990-luvulla trendi muuttui, ja kevätvauvoista tulikin kesävauvoja. 1990-luvun jälkipuoliskolla heinä- ja elokuu muuttuivat suosituimmiksi syntymäkuukausiksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan kesävauvailmiö rantautui muihin Pohjoismaihin vasta Suomea myöhemmin.

Elokuussa syntyvät vauvat saavat alkunsa marraskuun loskan ja hämärän keskellä.

"Varmasti se pimeä vuodenaika saa ihmiset miettimään lapsentekoa ja suunnittelemaan kesävauvaa", Gissler pohtii.

Halukkuus saada lapsi nimenomaan kesällä selittynee sillä, että esimerkiksi puolison kesälomat halutaan sijoittaa lapsen syntymän ympärille.

Gisslerin mukaan kesällä syntyy erityisesti alle 30-vuotiaiden ensisynnyttäjien lapsia.

"Seuraavat lapset syntyvätkin sitten sattumanvaraisesti ympäri vuoden. Ehkä siinä on taustalla se, että ensimmäisen lapsen vielä pystyykin suunnittelemaan, mutta kun lapsi on syntynyt, kaikkea ei voikaan enää suunnitella."

Suosituimman ja epäsuosituimman syntymäkuukauden välillä on useiden satojen vauvojen ero.

"Nykyiset ehkäisymenetelmät ovat tehokkaita, joten kesävauvojen määrässä näkyy suunnitelmallisuus", Kontula tiivistää.

Suomessa on sadan vuoden aikana syntynyt aina vähiten vauvoja loppuvuonna. Loka–marraskuussa lapsia syntyi pitkään vähiten, ja nykyään syntymäkuukausitilaston pahnanpohjimmaisena on joulukuu ja vuoden lyhyin kuukausi helmikuu.

"Suunnitelmallisuus näkyy myös siinä, ettei lapsesta haluta koululuokkansa nuorinta", Kontula kertoo.

Kontulan mukaan valtaosa lapsista on suunniteltuja ja toivottuja. Parinkymmenen viime vuoden aikana noin 10–15 prosenttia lapsista on saanut yllättäen alkunsa.

Kontula muistuttaa, että suurin osa perheiden ensimmäisistä lapsista syntyy nykyään avoliitossa asuville vanhemmille.

"Lastenhankinta ei sinänsä ole monelle syy avioitua, vaikka myöhemmin naimisiin saatetaan mennäkin."