
Tekoäly tekee hetkessä saman, mihin sydänlääkäriltä kuluu 20 minuuttia
Suomalaisyrityksen tekoälyyn ja sydändataan perustuva järjestelmä säästää erikoislääkärin aikaa ja nopeuttaa potilaan hoitoon pääsyä.
Holter-laite kerää potilaan sydänkäyrätietoja vähintään 24 tunnin ajan rintaan kiinnitetyillä elektrodeilla. Dataa analysoimalla lääkäri - tai tekoäly - saa selville, onko sydänsairautta syytä epäillä. Kuva: Jaana Kankaanpää
SmartECG-järjestelmässä työn alla on vielä käyttöliittymä, joka tuo työkalun lääkäreiden ulottuville, kertovat Heikki Väänänen ja RemoteA:n markkinoinnista vastaava Hannele Pulliainen.Lääkärin työn voisi tiivistää näin: Hän vastaanottaa tietoa potilaasta ja vertaa tätä aiempaan lääketieteelliseen ja kokemusperäiseen tietoonsa. Vertailun perusteella lääkäri päättelee potilaan tilan ja mahdolliset hoitokeinot.
Lääkärin päättelyn voisi yhä useammin antaa tietokoneen ja tekoälyn hoidettavaksi. Jos potilaasta kertyvä aineisto on laaja ja tietokoneelle tallennettavissa, kone on tohtoria tehokkaampi.
Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhoidossa yleistyy jatkuvasti esimerkiksi kuvien tulkinnassa.
Suomalaisyritys RemoteA puolestaan on kehittämässä järjestelmää, joka automatisoi erikoislääkärin lausunnot sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksissa.
RemoteA:n jo nykyisin tarjoamassa palvelussa rytmihäiriöiden tai muiden sydänoireiden vaivaama potilas voi saada yleislääkärin vastaanotolta mukaansa kehoon kiinnitettävän Holter-laitteen vähintään vuorokaudeksi.
Laitteen mittaamat sydänkäyrätiedot toimitetaan erikoislääkärille. Tämä päättelee aineiston perusteella, viittaavatko oireet sairauteen. Potilasta hoitava yleislääkäri tekee diagnoosin erikoislääkärin lausunnon perusteella. Aikaa potilaan ensimmäisestä lääkärikäynnistä diagnoosiin kuluu noin viikko.
Seuraava askel lähes automatisoi erikoislääkärin tekemän työn. RemoteA:n haltuun on kertynyt tähän mennessä 1,5 miljoonaa tuntia sydänkäyrätietoja yli 90 000:sta eri tapauksesta. Laajan tietoaineiston perusteella on voitu kehittää tietokonealgoritmi, joka osaa päätellä sille syötetystä tapauksesta, onko potilaan hoidolle tarvetta.
Kun tietokonealgoritmi tekee päättelytyön, lääkäri saa ikään kuin kumileimasimen aseman, kuvaa RemoteA:n analytiikasta vastaava Heikki Väänänen.
”Algoritmi tulee tähän väliin. Analyysi syntyy muutamassa minuutissa.”
Algoritmi ei tee erikoislääkäreistä työttömiä vaan vapauttaa kallisarvoisen ammattilaisen aikaa muuhun työhön.
”On tunnettu tosiasia, että kardiologeja ei ole tarpeeksi. On paljon ihmisiä, jotka eivät pääse palveluiden piiriin varhaisessa vaiheessa. Rytmihäiriö voi olla ilman diagnoosia hengenvaarallinen.”
RemoteA:n tuleva SmartECG-järjestelmä ei tee erikoislääkärin asiantuntemuksesta tarpeetonta. Diagnoosin tekee lääkäri, tekoäly on vain apuväline. Järjestelmän tavoitteena on tehostaa toimintaa: Se tuottaa datan perusteella mahdollisimman valmiin lausunnon, jonka erikoislääkäri voi tarkastaa nopeasti.
SmartECG säästää erikoislääkärin työaikaa noin 20 minuuttia jokaista tutkimusta kohti.
Pieni ajansäästö voi tuntua merkityksettömältä, mutta sydän- ja verisuonitautien yleisyyden vuoksi kokonaisvaikutus on merkittävä. Väestön ikääntyessä sydän- ja verisuonitauteja sairastaa yhä useampi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 8 prosenttia suomalaisten lääkärikäynneistä liittyy sydän- ja verisuonisairauksiin.
RemoteA tähtää vuoteen 2022 mennessä yli 20 miljoonan euron tuloihin SmartECG-analyyseillä. Se edellyttäisi 10–12 prosentin markkinaosuutta EU:n alueella.
SmartECG:n ydin, tiedon analyysi ja päättelevä algoritmi on valmis. Kesken on vielä järjestelmän kehittäminen valmiiksi tuotteeksi. EU on myöntänyt RemoteA:lle 1,2 miljoonan euron tuen tätä varten.
Tietojen pitää siirtyä ohjelmaan sujuvasti erityyppisistä mittauslaitteista. Lääkäreitä varten tarvitaan selkeä, helposti omaksuttava käyttöliittymä.
Järjestelmän etu ei ole ainoastaan lääkärin työajan säästäminen. Kun diagnoosi syntyy entistä helpommin, kynnys potilaan tutkimiselle madaltuu. Yhä useampi siis pääsee tutkimuksiin ajoissa.
RemoteA:n visio on, että tulevaisuudessa sairauksia voisi hoitaa jo ennen kuin potilas itse edes havaitsee oireita. Jokainen voisi mittailla sydämen toimintaa esimerkiksi älypuhelimen avulla. Kun laite havaitsee poikkeamia, terveyskeskus voisi saada tiedon ja kutsua potilaan vastaanotolle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
