THL ja Ruokavirasto vaativat turkistiloilta lisätoimia lintusuojauksen vahvistamiseksi: ”Riski kansanterveydelle”
Tällä hetkellä lintuinfluenssa on levinnyt ainakin kahdellekymmenelle turkistarhalle. Kaikilla turkistiloilla ei ole tehokasta lintusuojausta, joka ehkäisisi tartuntoja, sanoo Ruokaviraston osastonjohtaja.
Ruokavirasto määräsi aiemmin kaikki minkit lopetettavaksi tiloilta, joilla influenssaa on havaittu. Viruksen muuntuessa vaarana on, että syntyy uusi ihmiselle vaarallinen influenssavirus. Kuva: Johannes TervoLintuinfluenssa kurittaa nyt turkistiloja, ja ainakin kahdellakymmenellä turkistarhalla on todettu lintuinfluenssaa. Ruokaviraston on lopettamispäätökset koskevat ainakin 70 000 turkiseläintä, ja tiistaina virasto määräsi kaikki minkit lopetettavaksi niiltä tiloilta, joilla on todettu lintuinfluenssaa.
THL:n ja Ruokaviraston Eurosurveillance -tiedelehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa todetaan, että tulosten mukaan virustartunnat turkistarhoilla ovat peräisin naurulokeista ja muista luonnonvaraisista linnuista.
”Yksittäisten tarhojen laajemmalle levinneissä tartunnoissa ei voida poissulkea tarhojen sisäisten tartuntojen mahdollisuutta. Tämänhetkiset olosuhteet turkistarhoilla, joilla ei ole tehokasta lintusuojausta, mahdollistavat virusten leviämisen luonnonvaraisista linnuista tarhattuihin eläimiin. Riskien hallitseminen edellyttäisi toimia turkistarhoilla sen estämiseksi, että linnut pääsevät kosketuksiin turkiseläinten kanssa”, sanoo osastonjohtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta THL:n tiedotteessa.
Tutkimustulosten perusteella osassa turkiseläinten viruksista on mutaatioita, jotka viittaavat viruksen muuntumiseen nisäkästartuntojen seurauksena. Kahdella tilalla todettiin viruksia, joissa on mutaatioita, jotka tehostavat viruksen monistumista nisäkässoluissa.
Taudinaiheuttamiskykyyn liittyviä mutaatioita on tärkeää seurata, sillä lintuinfluenssavirukset muuntuvat herkästi ja niiden kyky aiheuttaa tautia myös ihmisessä kasvaa niin kutsutun nisäkäsadaptaation eli nisäkkäisiin sopeutumisen myötä.
“Minkkien kohdalla tämä riski on erityisen suuri minkin ja ihmisen hengitysteiden yhtäläisyyksien takia. Minkit voivat saada kausi-influenssa tartunnan myös ihmisiltä, lisäten riskiä uusien virusyhdistelmien synnylle”, sanoo erityisasiantuntija Erika Lindh tiedotteessa.
Johtaja Otto Helve THL:stä sanoo, että turkistarhojen suojauksella on laajempaa kuin vain kansallista merkitystä.
”Myös kansainväliset terveysviranomaiset ja tutkijat pelkäävät nisäkäsadaptaation pahimmassa tapauksessa johtavan ihmiselle uuden influenssaviruksen aiheuttaman pandemian syntymiseen.”
4.8.2023 klo 12:00: Otsikkoa korjattu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



