Hallitus haluaa ruokaviennin kasvavan, mutta vääntää samalla kiinni viennin edistämistyön rahahanoja

Suomen elintarvikeviennistä suurin osa suuntautuu Euroopan unionin maihin. Kuva: Kimmo Haimi

Suomen ruokaviennin kaksinkertaistaminen nykyisestä runsaasta kahdesta miljardista on Petteri Orpon (kok.) hallituksen ääneenkin lausuttu tavoite. Kaksinkertaistamisen takarajaksi on asetettu vuosi 2031.

Viime vuonna ruokaviennin arvo oli yhteensä 2,2 miljardia euroa. Vuoden takaiseen verrattuna viennin määrä nousi, mutta arvo hieman laski, kertoo Elintarviketeollisuusliitto ETL.

Vuoteen 2019 verrattuna taas nimenomaan viennin arvo on noussut.

Suurimpia vientiartikkeleita ovat maitotuotteet, jotka vastaavat viidennestä koko elintarvikeviennistä. Suurin vientimarkkina on EU-alue.

Suurista toiveista huolimatta ruokaviennin edistämiseen käytettävän rahoituksen määrä on tällä hetkellä alempi kuin esimerkiksi viime vuonna. Syynä on Food from Finland -ohjelman loppuminen suunnitellusti viime vuoden loppuun.

Ohjelmassa järjestettiin muun muassa vienninedistämistapahtumia, ja se tarjosi muita verkostoitumis- ja konsultointipalveluita ruokavientiin tähtääville yrityksille. Tälle toiminnalle ei ole näkyvillä jatkoa.

Ruokaketjun kehittämiseen pyrkivä Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -ohjausryhmä esitti jo vuoden alussa huolensa siitä, että kehysriihessä leikattaisiin vientitoiminnoista sen sijaan, että vientiin panostettaisiin lisää.

Valtion rahahanat ovat nyt muutenkin tiukalla. Panostuksia ruokavientiin perustellaan sillä, että se luo uutta kasvua ja työpaikkoja, mutta suuria rahoja viennin avittamiseen tuskin löytyy kevään kehysriihessäkään.

Food from Finlandin kaltaiset päänavauskanavat ovat tärkeitä etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei välttämättä ole riittäviä resursseja tehdä itse markkinatutkimuksia ja -selvityksiä.

Suuremmille ruokaviejille tärkeämpää on esimerkiksi Ruokaviraston palvelut erilaisten vientitodistusten myöntämisestä ja lupa-asioiden hoitamisesta. Näille yrityksille tärkeää on, että Ruokavirastolla on riittävät resurssit näiden toimintojen nopeaan ja sujuvaan hoitamiseen.

Erityisen ruokavientiohjelman loppumisesta huolimatta ruokayrityksetkin voivat edelleen saada Business Finlandin yrityksille yleisesti myöntämiä kasvuyritystukia.

Esimerkkinä tästä on helmikuussa julkistettu Food 2.0 -hanke. Hankkeessa kehitetään Valion johdolla ruokatuotteita ja uudenlaisia teknologioita niin ruoantuotantoon kuin viljelyynkin.

Valio on hankkeessa veturiyrityksenä ja verkostoon tavoitellaan vähintään sataa kumppania. Hankkeelle on tähän mennessä myönnetty 10 miljoonaa euroa tukea. Lisäksi Business Finland on varautunut rahoittamaan kumppaniverkoston osahankkeita yhteensä 20 miljoonalla eurolla.

Kaiken kaikkiaan hankkeessa tavoitellaan sadan miljoonan euron lisäpanostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Ruokavirastolla on paraikaa käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama haku ruokajärjestelmän kehittämishankkeisiin. Jaossa on yhteensä korkeintaan kolmen miljoonan euron edestä tukia.

Yksi tuettavista teemoista on ruokaviennin kehittäminen. Rahoitusta ei myönnetä esimerkiksi yksittäisten tuotteiden vientiin, mutta esimerkiksi uudenlaisiin vientikonsepteihin ja vientipalveluiden kehittämiseen sitä ainakin teoriassa voisi saada.

Hakuaikaa rahoitukseen on 16.4. saakka ja lisätietoja siitä löytyy Ruokaviraston sivuilta.