MLL: Lapsi saattaa murehtia etukäteen, tuleeko omille kaverisynttäreille juhlijoita – taustalla vertailua ja painetta juhlien viihtyvyydestä

Syntymäpäiviin liittyy paljon odotuksia ja toiveita. Kaikki lapset eivät halua suuria syntymäpäiväjuhlia. LEHTIKUVA.  Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Lapsen huoli siitä, että kukaan ei tule hänen kaverisynttäreilleen, on vuodesta toiseen kestoaihe Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa. Lapset saattavat pelätä asiaa, vaikka heille ei olisi koskaan aiemmin käynyt näin, kertoo MLL:n vanhemmuuden tuen asiantuntija Anna Puusniekka.

”Tällainen huoli usein kertoo jotakin lapsen asemasta omassa vertaisryhmässä. Hänellä todennäköisesti on sellainen kokemus, että hänellä ei ole kavereita, hän ei kuulu porukkaan tai hänet jätetään ulkopuolelle. Jos lapsi tuo esille tällaisia ajatuksia, aikuisten olisi tärkeä selvittää, mistä on kyse. Esimerkiksi opettajalta voi kysyä, millaisena hän näkee lapsen aseman koulussa. ”

Puusniekka uskoo, että perheissä voi hyvinkin olla tilanteita, joissa vanhemmat eivät tiedä lapsensa yksinäisyydestä tai ulkopuolisuuden kokemuksista, sillä lapsissa on paljon eroavaisuuksia tällaisen avoimuuden suhteen.

Osa lapsista puhuu tunteistaan ja kokemuksistaan omatoimisesti, jolloin vanhemman on helpompi puuttua ongelmiin. Osalta taas pitäisi kysyä asiasta suoraan, ja osa voi jopa vältellä koko aihetta.

Tapauksista, joissa kutsutut ovat jättäneet tulematta, voi toisinaan lukea esimerkiksi mediasta. Puusniekalla ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa siitä, miten yleistä on, ettei kavereille tarkoitetuille syntymäpäiväjuhlille tule ketään. Joskus taustalla voi olla sattumien summa. On esimerkiksi päällekkäisiä menoja tai sairastumisia.

”Jos kyse ei ole tällaisesta, kyllähän se tekee hyvin näkyväksi ja konkreettiseksi lapsen ulkopuolisuuden kokemuksen ja voi satuttaa syvästi. Synttärit ovat lapselle yleensä tärkeä tapahtuma, johon liittyy paljon odotuksia ja toiveita.”

Puusniekka kannustaa vanhempia huolehtimaan, että lapsi ei joutuisi kokemaan tällaista tilannetta. Kutsuissa voi pyytää tiedon osallistumisesta ajoissa, ja jos vastauksia ei kuulu, vastauksien perään voi kysyä.

Jos vaikuttaa siltä, että lapsia ei ole tulossa, olisi hyvä kehittää varasuunnitelma ja esimerkiksi pyytää mukaan muita juhlijoita tuttavapiiristä.

Puusniekka huomauttaa, että tilanteita voi pyrkiä ennaltaehkäisemään myös tiedustelemalla lapselta, millaiset juhlat hän haluaa.

Puusniekan mukaan aikuiset saattavat joskus toimia niin sanotun yleisen tavan mukaisesti ja kutsua esimerkiksi koko koululuokan, vaikka lapsella saattaa olla luokassa vain yksi tai muutama kaveri, joiden kanssa hän haluaisi juhlia.

”Aikuisten kannattaa pitää mielessä, kenelle he ovat juhlia järjestämässä. Kun lapsi saa vaikuttaa tällaisiin asioihin, se tukee myös hänen itsetuntemustaan. Lapsetkin ovat yksilöitä sen suhteen, kaipaavatko he isoa porukkaa ympärilleen vai viettävätkö he mieluummin aikaa esimerkiksi kahdestaan tai kolmestaan.”

Toisaalta Puusniekka toivoo vanhempien olevan tarkkana myös sen suhteen, että juhlia järjestettäessä ei tulisi aiheutettua muillekaan lapsille ulkopuolisuuden tai yksinäisyyden kokemuksia.

Jos luokassa on esimerkiksi kymmenen tyttöä ja lapsi haluaisi kutsua heistä kahdeksan, vanhemman olisi hyvä perustella lapselle, miksi voisi olla tärkeää kutsua mieluummin koko porukka.

”Tai jos oma lapsi saa synttärikutsun eikä olekaan halukas menemään juhliin, tästäkin kannattaa keskustella lapsen kanssa”, Puusniekka sanoo.

Lapset saattavat vertailla omia syntymäpäiväjuhliaan muiden lasten synttäreihin, mutta joskus taustalla voi olla myös vanhemman pelko siitä, että oma lapsi tuntee huonommuutta, Puusniekka huomauttaa. Esimerkiksi jos ei ole mahdollista järjestää syntymäpäiväjuhlia vaikkapa sisäleikkipaikkaan.

”Eiväthän sisäleikkipaikat edes ole kaikkien lasten mieleen. Siellä on kova meteli ja paljon muitakin lapsia. Toisaalta monesti voi olla myös niin, että lapsi toivoisi nimenomaan juhlia sisäleikkipaikkaan, mutta eihän kaikilla ole niihin varaa.”

Puusniekan mukaan tietynlainen tiedostavuus on lisääntynyt juhlien järjestämisessä. Kutsuissa saatetaan toivoa kierrätyslahjaa tai että ei tuotaisi lahjaa lainkaan. Puusniekka pitää ilmiöstä, sillä siinä opetetaan lapselle ekologisuutta ja samalla vähennetään eriarvoisuutta.

Moni vanhempi tuskailee kaverien lahjoihin menevien summien kanssa, ja pahimmassa tapauksessa kaverisynttäreitä saatetaan jättää jopa väliin taloudellisten syiden takia.

Myös juhla-alan yrittäjä Tea Lindberg on tunnistanut tiedostavuuden lisääntymisen.

”Kierrätyslahjat, ulkona oleminen ja terveellisemmät herkut ovat tämän hetken punainen lanka. Myös jakamistalous on yleistynyt. Lainataan esimerkiksi somisteita tutuilta tai vuokrataan niitä ostamisen sijaan”, Lindberg kertoo.

Lindbergin mukaan lasten kaverisynttärit ovat monipuolistuneet. On arvokkaampia avaimet käteen -paketteja, mutta yhtä lailla myös kotisynttäreitä ja erilaisia toimintasynttäreitä, joilla voidaan esimerkiksi retkeillä, uida tai kiipeillä.

Lindberg arvioi, että ulkosynttärit yleistyivät koronapandemian myötä ja jäivät sittemmin tavaksi. Kodin ulkopuolella järjestetyillä synttäreillä saatetaan hakea myös helppoutta, jolloin ei tarvitse siivota ja koristella kotia.

Lindbergin mukaan erilaisissa kodin ulkopuolisissa juhlapaikoissa järjestettävät syntymäpäivät maksavat helposti kymmeniä euroja per lapsi.

”Ihmiset toivovat entistä enemmän edullisempia ratkaisuja ja tekevät myös paljon itse – mikä näkyy kyllä juhlassa kuin juhlassa.”