Stoltenberg vahvistaa Suomen ja Ruotsin saavan kutsun Naton jäseniksi Madridissa ehkä jo tänään – huippukokous pääsee täyteen vauhtiinsa
Suomen ja Ruotsin kutsumisesta sotilasliitto Naton jäseniksi päätetään jo huippukokouksessa Madridissa, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Suomen ja Ruotsin Nato-jumi saatiin ratkaistua tiistaina nelituntisiksi venähtäneissä keskusteluissa, joihin osallistuivat presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Kuva: LEHTIKUVA/AFPPäätöksen myötä kahdesta hakijamaasta tulee käytännössä Naton tarkkailijajäseniä.
”Teemme päätöksen tänään, tai ainakin tässä huippukokouksessa”, Stoltenberg sanoi saapuessaan huippukokouspaikalle.
Jäseneksi kutsua seuraavat liittymisneuvottelut ja niiden tuloksen ratifiointi muiden 30 jäsenmaan parlamenteissa. Stoltenbergin mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi on jo nyt "edennyt ennennäkemättömän nopeasti". Ratifiointiprosessin osalta hän ei voi antaa lupauksia muiden jäsenmaiden puolesta.
”Mutta odotan myös sen etenevän melko nopeasti, koska liittolaiset ovat valmiita tekemään ratifiointiprosessista mahdollisimman nopean”, Stoltenberg sanoi.
Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat eilen yhteisymmärrysasiakirjan, jossa Turkki lupasi tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Liittymiskeskusteluja varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Huippukokouksessa presidentti Sauli Niinistö osallistuu tänään iltapäivällä istuntoon, johon Suomi on kutsuttu jo kumppanimaana mukaan. Presidentillä on ohjelmassa myös useita kahdenvälisiä tapaamisia.
Niinistön odotetaan tapaavan Espanjan kuninkaan Felipe VI:n, Kroatian presidentin Zoran Milanovicin ja Kanadan pääministerin Justin Trudeaun. Lisäksi on suunniteltu Niinistön, Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Britannian pääministerin Boris Johnsonin yhteinen tapaaminen.
Stoltenberg kuvasi Madridin huippukokousta historialliseksi myös muista syistä kuin uusien jäsenten liittymisprosessin takia. Pääsihteerin mukaan sotilasliitto on vahvistamassa pelotettaan itäisellä sivustallaan ja tekemässä yhteiseen puolustukseensa suurimmat päivitykset sitten kylmän sodan.
Madridissa hyväksyttävässä uudessa strategisessa konseptissa määritellään uusiksi suhde Venäjään, joka oli vielä edellisen konseptin hyväksymisaikaan vuonna 2010 Natolle "strateginen kumppani". Nyt Ukrainaan hyökännyt Venäjä tullaan märittelemään "strategiseksi uhaksi" Natolle.
Uudessa konseptissa mainitaan myös ensi kertaa Kiina, joka ei Stoltenbergin mukaan ole Natolle kuitenkaan vastustaja mutta kylläkin haaste.
Suomen ja Ruotsin viikkoja kestänyt Nato-jumi saatiin ratkaistua lopulta tiistaina nelituntisiksi venähtäneissä keskusteluissa, joihin osallistuivat presidentti Niinistö, Ruotsin pääministeri Andersson, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Naton pääsihteeri Stoltenberg.
Niinistö kuvasi eilen keskustelun lähteneen liikkeelle melko vaikeasta tilanteesta. Turkin jo aiemmin esiin nostamat huolet liittyivät muun muassa terrorismin torjuntaan ja asevientiin.
Sopu kuitenkin saavutettiin neuvotteluissa ja osapuolet allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan.
Allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.
Niinistön mukaan Turkin kanssa saavutettu sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä. Hän arvioi, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.
Sopu ei myöskään muuta Suomen nykyistä suhtautumista kurdijärjestöihin tai gülenisteihin. Euroopan unioni ja myös Suomi luokittelevat kurdien PKK:n terroristijärjestöksi. Sen sijaan EU ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki on toista mieltä.
Turkin vastustelun aikana on julkisuudessa keskusteltu myös siitä, että Suomi ja Ruotsi eivät ole suostuneet luovuttamaan Turkille ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina.
Yhteisymmärryspöytäkirjassa ei Niinistön mukaan määritellä, kenet pitäisi luovuttaa, vaan todetaan, että on tärkeää noudattaa periaatteita, joita luovuttamisesta on Euroopan konventiossa sovittu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
