STUL: Maatilojen sähkölaitteistot suurelta osin huolestuttavassa kunnossa
Maatilojen tulipalot ovat lukumääräisesti vähentyneet, mutta samalla yksittäiset vahingot ovat euromääräisesti aikaisempaa suurempia.
Maatilojen rakennusten sähkölaitteistojen huolto- ja kunnossapito on paitsi taloudellisesti järkevää myös vastuullista huolehtimista eläinten turvallisuudesta. Kuva: Pentti VänskäMaatilojen määrä vähenee, tuotantosuunnat muuttuvat ja yksikkökoko kasvaa. Suurimpien tilojen pääsulakkeiden koko on jo satoja ampeereita, eli samaa kokoluokkaa pienteollisuuden kanssa.
”Tulipaloista noin puolet aiheutuu sähkövioista. Vuosittain maatalouden suurpalojen kustannukset ovat 30 miljoonaa euroa. Tilalliset maksavat laskun korkeampien vakuutusmaksujen muodossa”, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n kunnossapitovaliokunnan jäsen, Paikallis-Sähkö Oy:n aluepäällikkö Veijo Malinen STUL:n tiedotteessa.
Malisen mukaan maatilojen kunnossapitotarkastuksista noin viidessä prosentissa sähkölaitteistosta löytyy välitöntä vaaraa aiheuttava ongelma. Erinomaisessa kunnossa olevia laitteistoja todetaan olevan vain 3 prosenttia.
Lopuissa yli yhdeksässäkymmenessä prosentissa tapauksista todetut puutteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti vakavia.
Lopuissa yli yhdeksässäkymmenessä prosentissa tapauksista todetut puutteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti vakavia ja joissakin tilanteissa vaaratilanteita aiheuttavia.
Vaaratilanteita aiheuttavia puutteita ovat ihmisten tai eläinten kosketettavaksi paljastuneet sähkölaitteiden jännitteiset osat, mekaaniset kulumiset ja löystyneet liitokset. Tyypillinen esimerkki on maadoituksen puuttuminen keskeisistä eläintiloista, kuten parsista. Myös vanhat ja hehkuvat loisteputket ovat vakavaksi luokiteltava vaara.
”Toisin sanoen puolet maatiloista jää lakisääteisten sähkötarkastusten ulkopuolelle.” Veijo Malinen
Sähköturvallisuuslain mukaan lakisääteiset määräaikaistarkastukset koskevat vain maatiloja, joilla pääsulakkeen koko on enemmän kuin 35 ampeeria.
”Käytännössä vaatimus koskee 50 ampeerin ja sitä suurempia pääsulakekokoja, eli noin 50 prosenttia suomalaisista tiloista. Toisin sanoen puolet maatiloista jää lakisääteisten sähkötarkastusten ulkopuolelle”, kertoo Malinen.
Lain perusteella puolet maatiloista on velvoitettu teettämään määräaikaistarkastus kymmenen vuoden välein. Tätä ei moni tilallinen tiedä, ja asia tulee esille yleensä vasta paloviranomaisen tarkastuksessa.
Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteistonsa turvallisuudesta. Lisäksi hänen on huolehdittava, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti.
”Lainsäädäntöön tulisi sisällyttää velvoite ja ohjeet maatilojen sähkölaitteistojen suunnitelmallisesta kunnossapito-ohjelmasta”, Malinen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
