Euroehdokkaat haluavat rajoittaa pellonraivausta
Maatalouden ilmastopäästöjä voidaan vähentää pellonraivausta rajoittamalla. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMaatalouden tulee vähentää kansallisen tavoitteen mukaan 13 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjään.
Vähennystavoitteet kohdistuvat vain varsinaiseen maataloussektoriin, jonka suurimmat päästölähteet ovat lannoitteet ja märehtijät.
Laskennan ulkopuolelle jäävät maaperän ja energian käyttö.
Suomen Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä ja antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Paneelin julkistaman tutkimusraportin mukaan päästöjen vähentäminen olisi edullisinta juuri maankäytön muutoksilla.
Päästöjä saataisiin leikattua pellonraivausta rajoittamalla, lisäämällä pitkäaikaista viherlannoitusnurmea ja biokaasun tuotantoa sekä peltoja metsittämällä. Toimet tulee paneelin mukaan kohdistaa paljon päästöjä aiheuttaville eloperäisille maille.
Eurovaaliehdokaspaneelissa tentattiin ehdokkaiden kantoja ilmastopaneelin loppuraportin lausumiin maatalouden ilmastopolitiikasta Helsingissä torstaina.
Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan maatalous on päässyt huonosti sille asetettuihin päästötavoitteisiin. Maa- ja metsätalousministeriön rooli asiassa on ollut passiivinen, Sinnemäki sanoi.
”On vain keskitytty selittämään, miksi tavoitteisiin ei ole päästy”, hän sivalsi.
Timo Kaunisto (kesk.) oli tyytyväinen raportin huomioimaan viljelijänäkökulmaan.
”Viljelijänkin täytyy elää ja kaikki kustannukset pienentävät viivan alle jäävää summaa, vaikka vähentäisivät kasvihuonekaasupäästöjä”, Kaunisto muistutti.
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ei halua lisätä maatalouden epävarmuutta.
”Maatalouden on oltava viljelijän näkökulmasta kannattavaa. Pitkäjänteisellä politiikalla saadaan tuotannolle jatkajia.”
Sirpa Pietikäinen (kok.) haluaa politiikasta kokonaisuuden. ”Silpulla ei tuloksia saavuteta.”
Kaunisto kannattaa kansallista ilmastopolitiikka. ”EU:n kautta on vaikea saada näin pienen ja erilaisen maan ääntä ja tarpeita kuuluviin.”
Pellonraivausta ehdokkaat haluavat rajoittaa. Suoraa kieltoa ei haluta, mutta verotus ja luvanvaraisuus sai kannatusta.
”Käyttöön voisi ottaa taseen, jossa raivauksen vastapainona metsitettäisiin vanhoja lohkoja”, Pietikäinen ehdottaa.
”Raivaus on epäjohdonmukaisen politiikan syytä. Etelän ja pohjoisen välillä on ’jäätynyt konflikti’, jossa karjatuotanto valuu kohti pohjoista”, Kaunisto sanoo.
Riitta Myller (sd.) muistutti metsityksen kustannuksista ja tulonmenetyksistä. ”Tappiolla sitä ei kukaan tee.”
Raportin mukaan lannan separointi ja biokaasutuotanto ovat tehokkaita keinoja päästövähennyksiin.
Ehdokkaat pitivät tärkeinä teknologisten ratkaisuiden lisäämistä. Keinoksi tarjottiin syöttötariffin nostoa.
Pietikäinen, Myller, Ruohonen-Lerner ja Sinnemäki kannattivat isojen kotieläintilojen separointivelvoitetta, kunhan se olisi kustannustehokas ratkaisu ja osa isompaa kokonaisuutta.
Kaunisto ehdotti poliittista muutosta. ”Lantaa vastaanottaville kasvinviljelytiloille pitäisi saada kotieläintilan tuet, sillä lantaongelma ratkeaisi”, Kaunisto lataa.
Sinnemäki muistutti kasviperäisen ravinnon vähäisemmistä ilmastovaikutuksista verrattuna eläinperäisiin tuotteisiin.
Myös Ruohonen-Lerner haluaisi kulutuksen ohjaavan tuotantoa kestävämpään suuntaan.
”Kuluttajien tietoisuutta tekemistään valinnoista pitäisi lisätä.”
Myller haluaisi lisätä kausiajattelua ruokamarkkinoilla. ”Kotimaiset juurekset ja vihannekset ovat erinomaisia kausituotteita”, Myller sanoo.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
