Maatalous olisi joutunutsopeutumaan EU:n ulkopuolellakin
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on kyennyt vastaamaan aina oman aikansa haasteisiin.
”Capin taipaleella on ollut paljon yhteistä suomalaisen maatalouspolitiikan kanssa. Aluksi ruuasta oli pulaa, sitten tuli ylituotanto-ongelma ja sopeutuminen vapaakauppaan. Nyt pitäisi vastata uuteen globaaliin niukkuuteen.”
Marttilan mielestä nyt esillä oleva cap-uudistus ei kuitenkaan vielä tuo vastauksia tulevaisuuden ruokapulaan.
”Maatalouspolitiikka ei koskaan tule valmiiksi, mutta aika hyvin iso laiva on vuosien saatossa kuitenkin kääntynyt.”
MTK:n puheenjohtaja ei usko, että viljelijöiden tilanne olisi sen parempi, vaikka Suomi olisi jättäytynyt EU:n ulkopuolelle.
”Aika lailla samat muutokset olisi silloin tehty kansallisesti ja rakennekehitys olisi ollut hyvin samansuuntaista. Ainoa ero olisi varmaankin se, että meillä ei olisi tätä keinotekoista jakoa eri tukialueisiin”, Marttila arvioi.
Suomen EU-liittymisneuvotteluihin keskeisesti osallistuneen silloisen ulkoministerin ja MTK:n pitkäaikaisen puheenjohtajan Heikki Haaviston mielestä liittymisneuvotteluissa ei aikanaan saatu maatalouden kannalta tarpeeksi hyvää ratkaisua.
”Sopeutuminen on ollut aika vaikeaa. Pienet tilat ovat hävinneet, eivätkä isotkaan tahdo tulla kunnolla toimeen.”
Suurin pettymys on Haaviston mukaan ollut se, että EU on pyrkinyt kaiken aikaan vesittämään Etelä-Suomen kansallista tukea koskevaa 141-artiklaa.
”Kyllä nämä torjuntavoitot ovat olleet aika lailla Pyrrhoksen voittoja. Alkuperäisestä neuvottelutuloksesta on enää aika vähän jäljellä.”
Muutoksilta ei toisaalta olisi hänen mukaansa vältytty EU:n ulkopuolellakaan.
”Sopeutuminen olisi kuitenkin ollut enemmän omissa käsissä.”
EU-jäsenyyden kaatamisella olisi Haaviston mukaan ollut kuitenkin isot poliittiset seuraukset.
”Luulen, että EU-intoiset puolueet SDP ja kokoomus olisivat kyllä kostaneet sen maataloudelle.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
