Kuntaliitosten karikot vältettävissä perusteellisella valmistelulla
Kannattaako kuntaliitosta tukea vai vastustaa? Kysymyksiä joutuvat pian pohtimaan tuhannet kuntalaiset, kun oman kunnan tulevaisuus tulee ajankohtaiseksi.
Kuntaliitosten myönteiset ja kielteiset vaikutukset pohdituttavat nyt etenkin pieniä maaseutukuntia.
Yleinen usko on, että kuntaliitosvalmistelussa suurin vie ja pienet vikisevät.
Kaikkia seurauksia ei myöskään hahmoteta.
Tavallisesti pelätään, että kuntaliitoksen jälkeen palvelut keskittyvät yksi toisensa perään muutaman vuoden kuluessa asutuskeskuksiin ja kuntien laitamat näivettyvät.
Suurkuntaliitoksia valmistellessa pitäisi arvioida avoimesti, harventuvatko esimerkiksi kuntien palvelut.
Maaseutuylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen arvioi, että kattaville maaseutuvaikutusten arvioinneille on pian tilausta, kun kymmenet kuntaliitosvalmistelut käynnistyvät eri puolilla Suomea.
Hän mainitsee, että parhaillaan arviointiin valmistaudutaan Oulun seudulla.
Kuhmonen työskentelee Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) sihteeristössä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Hänen mukaansa maaseutua koskettavan päätöksenteon yleinen ongelma on, että maaseudun erityispiirteet tai päätösten poliittiset vaikutukset jäävät liian vähälle huomiolle.
Päätösten valmistelijat eivät ole läheskään aina tietoisia jonkin pienen kunnan erityispiirteistä tai vahvuuksista. Päätöksillä on usein hyvin erilaiset vaikutukset kaupunkiin ja maaseutuun.
Siksi kuntalaisia kannattaa pyytää aktiivisesti mukaan päätöksentekoon – jo varhaisessa vaiheessa, opastetaan yhteistyöryhmästä.
Maaseutunäkökulmaa ei voi poliittisessa päätöksenteossa enää juuri ohittaa. Asia on kirjattu valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksillä maaseutupoliittisen ohjelmaan (2009–2013).
Maaseutuvaikutukset pitää arvioida aina, kun politiikalla voi olla joko suoria tai välillisiä vaikutuksia maaseudun elinvoimaisuuteen tai hyvinvointiin.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä varautuu jo kuntaliitosten valmisteluaaltoon.
Pallo on nyt ensisijaisesti kuntalaisilla. Heidän pitää olla asiassa aloitteellisia.
Tietoa ja tukea on tarjolla. Yhteistyöryhmä on valmistellut eri päätösten arviointia varten kuuden kohdan tarkistuslistan. Ryhmä kehittää myös koulutusta ja tiedotusta arviointituen tueksi.
Arviointilistan valmistelussa mallia on haettu Kanadasta. Lista auttaa nostamaan esiin kuntaliitosten yhteydessä pohdittavia peruskysymyksiä.
Tavoitteena on, että päätöksentekotilanteessa huomioitaisiin maaseudulla asuvien, työskentelevien ja vapaa-aikaa viettävien ihmisten olosuhteet ja tarpeet.
Kuntalaisten näkökulmia voidaan tuoda esiin yhteisissä tilaisuuksissa, kuten työpajoissa.
Päätöksentekijöille sattuu myös selkeitä arviointivirheitä.
”Esimerkiksi jätevesiasetuksen maaseutuvaikutuksia ei arvioitu kunnolla”, mainitsee Kuhmonen.
Kuhmonen arvioi, että monista päätöksistä tulisi entistä parempia, jos esimerkiksi niiden haitallisia maaseutuvaikutuksia pystyttäisiin ehkäisemään etukäteen.
Ruotsinkielisen teemaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mats Nylund (r.) kertoo, että monet ruotsin- ja kaksikieliset kunnat aktivoituvat mahdollisten kuntaliitosten vuoksi.
Monet pienet kunnat vastustavat kaavailtuja kuntaliitoksia. Kattavilla maaseutuarvioinneilla puolestaan voidaan nostaa esiin uusia näkökulmia päätöksentekoon, perustelee Nylund.
”Lopputulos on aina parempi, jos maaseutuarviointi on käyty läpi”, hän perustelee.
Svenska Studiecentralen aikoo järjestää pian työpajoja ja kursseja, joissa perehdytään muun muassa maaseutuvaikutusten arviointien tekoon.
Keskus lupaa tarjota myös apua ja tukea, jotta kuntalaiset voisivat ottaa kantaa kuntauudistukseen.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
