Jussi Halla-ahon mukaan Suomen ulkopolitiikka on ollut "moralistista" eikä "itsekkäistä" tavoitteista ole tohdittu puhua – tuoreen selvityksen mukaan Afganistanissa vahvistettiin lopulta omia kumppanuuksia ja Nato-yhteistyötä
Maanantaina julkistetun selvityksen mukaan Suomen todelliset tavoitteet osallistumiselle Afganistanin kansainväliseen operaatioon vuosina 2001–2021 olivat ulko- ja turvallisuuspoliittisten kumppanuuksien sekä omien kansallisten suorituskykyjen kehittäminen. Näin siitä huolimatta, että julkilausutut tavoitteet liittyivät rauhan ja vakauden tuomiseen Afganistaniin.
Ulkopoliittisen instituutin toteuttaman selvityksen mukaan julkisuudessa korostettiin Suomen roolia Afganistanissa "hyväntekijänä". LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.Selvityksen tilanneen eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi tavoitteiden ristiriitaa ja toteutumista pohtimalla, olisiko Suomessa oltu aiemmin edes valmiita kuulemaan Suomen mukanaolon todellisista, itsekkäistä motiiveista.
”Epäilenpä että ei. Se olisi herättänyt hyvin voimakasta kritiikkiä”, Halla-aho arvioi.
Hän kuvailee Suomen ulkopolitiikan olleen pitkään voimakkaan "moralistista". Tämä on merkinnyt Halla-ahon mukaan sitä, että ainoastaan altruistiset eli epäitsekkäät ja muille hyvää tavoittelevat motiivit ovat olleet hyväksyttäviä Suomen osallistumiselle ylipäänsä mihinkään operaatioon.
”Oikeastaan vasta tänä vuonna tämän Nato-prosessin yhteydessä Suomessa on hyväksytty ajatuksellisella tasolla se, että Suomella on omia kansallisia intressejä ja että ulkopolitiikan täytyy ja se voi palvella myös näitä intressejä”, Halla-aho arvioi.
Hän toivoo, ettei mahdollisiin kriisinhallinta- tai muihin operaatioihin osallistumisen tavoitteiden kanssa tarvitsi tulevaisuudessa enää "ujostella".
”Olisi ilman muuta toivottavaa, että kaikki tavoitteet voitaisiin ainakin todeta ääneen, vaikka niitä voidaan sitten painottaa eri tavoin”, Halla-aho sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin toteuttaman selvityksen mukaan julkisuudessa korostettiin Suomen roolia Afganistanissa "hyväntekijänä". Tärkeämpi ja vähemmän julkinen peruste osallistumiselle oli kuitenkin Suomen halu vahvistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisia suhteita kansainvälisiin kumppaneihin, erityisesti Yhdysvaltoihin, sekä pyrkimys syventää Nato-yhteistyötä.
Tällainen tavoitteenasettelu mahdollisti sen, että Suomen poliittiset tavoitteet operaatioon osallistumiselle toteutuivat, vaikka tavoite Afganistanin vakauttamisesta ja kehittämisestä epäonnistui.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
