Ote rakennusalasta tiukentuuharmaan talouden karsimiseksi
Rakennusalan yrityksillä on yhteensä noin miljardi euroa verovelkaa valtiolle. KUVA: KARI SALONEN, KUVAN KÄSITTeLY: JUKKA PASONEN Kuva: Viestilehtien arkistoHallituksen tavoitteena on suitsia harmaata taloutta ja kerätä valtion kassaan vaalikauden aikana 300 miljoonaa euroa. Toistaiseksi rahoja ei ole näkynyt, sillä hallituksen ensimmäinen vuosi on kulunut valmisteluun.
”Kun tarvittavat päätökset saadaan tehtyä ja säännöt voimaan, alkavat tulokset näkyä. Hyödyt painottuvat hallituskauden loppupuolelle”, verohallinnon johtaja Janne Marttinen sanoo.
Yksi konkreettisista käytännön keinoista on rakennusalan työntekijöille pakolliseksi tuleva veronumero. Sen avulla työntekijä voidaan tunnistaa ja kuka vain voi tarkastaa tiedot verkosta.
Muutos on melkoinen, sillä nyt ulkomaista työntekijää ei voi luotettavasti tunnistaa. Ensi vuonna jokainen työntekijä on tunnistettavissa kuvallisesta kortista. Yritykset voivat itse kontrolloida aliurakoitsijoiden työntekijöitä ja viranomainen voi reagoida välittömästi.
Muutoksia rakennusalalla tarvitaan, sillä verottajan neljän vuoden aikana tekemistä 2 500 verotarkastuksesta noin 30 prosentista kohteista löytyi harmaata taloutta.
Tilaajavastuulaki on ollut voimassa vuodesta 2007, mutta verottajan tehovalvonnan mukaan sitä ei noudateta joka viidennellä työmaalla.
Maaseudun Tulevaisuus kertoi 24. helmikuuta, miten tilaajavastuulakia lyödään laimin metsänhoitotöissä.
Veronumero auttaa tunnistamaan henkilöt, mutta se ei pure ulkomaisiin yrityksiin, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa.
”Toiveissa olisi rekisteröitymisvelvollisuus ulkomaisille yrityksille. Silloin voitaisiin tarkemmin valvoa, onko yrityksellä kiinteä toimipaikka”, Marttinen sanoo. Hän työskentelee harmaan talouden selvitysyksikössä.
Veronumeron tuomista euromääristä ei ole vielä arviota.
Rakennusalaa verottajan tahti alkaa jo hirvittää. Veronumeron lisäksi alalle tulee vuoden aikana kaksi muutakin suurta muutosta.
”Uudistukset ovat sekä verottajalle että urakoitsijalle suuri urakka selvitä ja aiheuttaa hirveän määrän paperityötä. Meitä pelottaa, että hyvä asia hukataan byrokratiaan”, työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuudesta sanoo.
Kari ei usko, että valtion tavoite toteutuu annetussa aikataulussa.
”Muutoksiin pitää varata aikaa, koska toimenpiteiden vaikuttavuus on hidasta. Uuden lain toimiminen käytännössä vaatii vuosia aikaa”, hän sanoo.
Tavoitteet voivat lopulta toteutua, koska koko harmaa talous on niin suuri.
”Valtion tulon menetykset maksamatta jääneistä veroista ja esimerkiksi eläkemaksuista ovat useita miljardeja vuodessa”, Marttinen sanoo.
Pelkästään rakennusalan yrityksillä on noin miljardin euron verovelat. Niin paljon yritykset siis ovat jättäneet veroja maksamatta konkurssien ja muiden kommervenkkien varjolla.
”Tämä summa tiedetään. Lisäksi tulee se, mitä meiltä jää kokematta, näkemättä ja havaitsematta”, verohallinnon ylitarkastaja Pekka Muinonen kuvaa alan harmaata taloutta. Hän on vastuussa rakennusalan verovalvonnasta.
Verotusneuvos Markku Hirvonen arvioi Kauppalehdessä, että harmaan talouden kokonaisarvo on vuosittain 10–14 miljardia euroa. Valtio menettäisi siis vuosittain 4,5–5,5 miljardin euron verotulot.
Muinosen mielestä arvio voi pitää paikkaansa.
”Kukaan ei tiedä suuruutta, mutta iso sen täytyy olla”, hän pohtii.
Harmaan talouden torjuntaan on varattu 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikkiaan työn alla on 22 hanketta.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
