Lähes puolet pitää terveyspalveluja riittämättöminä
Ikääntyneimpien, eläkeläisten ja työttömien keskuudessa enemmistö kokee terveyspalvelut ainakin jokseenkin vaillinaisiksi.
Kaikesta huolimatta lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kotikunnan julkiset palvelut ovat yleisesti riittäviä. LEHTIKUVA Kuva: Laura UkkonenJoka toinen suomalainen pitää oman kunnan terveyspalveluita riittämättöminä, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreesta kyselystä. Vielä vuonna 2018 tätä mieltä oli vain joka kolmas.
Vanhustenhuollon palveluja piti kotikunnassaan riittämättöminä yli 50 prosenttia vastaajista. Vuonna 2018 vastaava luku oli 47 prosenttia. Kunnallisalan kehittämissäätiö arvioi tiedotteessa, että mielipiteet näiden palvelujen riittämättömyydestä vaikuttavat kroonisilta.
Vastaajat eivät olleet tyytyväisiä myöskään muihin sosiaalipalveluihin. Lähes joka toinen katsoi muun muassa lastensuojelun, päihdepalvelut ja vammaispalvelut riittämättömiksi kotikunnassaan.
Kaikesta huolimatta lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kotikunnan julkiset palvelut ovat yleisesti riittäviä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö huomauttaa tiedotteessa, että kysymys mittaa lähinnä sitä, onko palveluja tarjolla, eikä niinkään sitä, millaisia palvelut ovat laadultaan.
Kyselyn toteutti Verian. Haastatteluja tehtiin kesäkuun alussa yli 1 000.
Nuoremmat ikäluokat ja ylemmät toimihenkilöt kokevat terveyspalveluiden riittävyyden jonkin verran keskimääräistä paremmaksi. Ikääntyneimpien, eläkeläisten ja työttömien keskuudessa enemmistö taas kokee terveyspalvelut ainakin jokseenkin vaillinaisiksi.
Kyselyn mukaan naiset ovat miehiä pettyneempiä vanhus- ja terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden riittävyyteen.
Tyytyväisyys terveyspalvelujen riittävyyteen on sidoksissa vastaajien puoluekantaan. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat ovat tyytyväisimpiä terveyspalveluiden riittävyyteen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


