EU:n maatalous häviäisi vapaakaupassa Yhdysvaltojen kanssa
Kovimman iskun Euroopassa kokisi emolehmätuotanto. Naudanlihan tuotannossa Yhdysvallat on selvästi Eurooppaa kilpailukykyisempi. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Vapaakauppasopimus EU:n ja Yhdysvaltojen välillä rokottaisi eurooppalaisten viljelijöiden tuloja. Hyötyjiä olisivat amerikkalaiset maataloustuottajat.
EU:n sisällä vapaakauppa hyödyttäisi Balkanin maiden tuottajia ja kurittaisi eniten Baltian maita. Pohjoismaissa vaikutukset olisivat unionin keskivaiheilla.
Tulokset käyvät ilmi EU-parlamentin maatalousvaliokunnan teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksen takana ovat alan huippunimet muun muassa Pariisin taloudellisesta yliopistosta ja saksalaisesta IFO-instituutista.
Tutkijoiden laskelmat perustuvat oletukseen, jossa tullimaksut EU:n ja USA:n välillä poistetaan kokonaan ja muita kaupan esteitä vähennetään 25 prosenttia nykyisestä tasosta.
Ennustemallin mukaan EU:n maatalousvienti Yhdysvaltoihin kasvaisi 60 prosenttia, mutta USA:n tuonti Eurooppaan kasvaisi samaan aikaan 120 prosenttia.
EU:n maataloustulo putoaisi vuoteen 2025 mennessä keskimäärin 0,5 prosenttia, kun Yhdysvalloissa maataloustulo kasvaisi 0,4 prosenttia.
”Eurooppalainen maatalous ei ole sopimuksen suuri voittaja. Kuluttajat voivat sen sijaan hyötyä, koska ruoka on Yhdysvalloissa halvempaa”, Münchenin yliopiston kansainvälisen kaupan professori Gabriel Felbermayr painottaa.
Skenaariossa, jossa pelkät tullimaksut poistettaisiin muutokset ovat pienempiä, mutta amerikkalaiset ovat edelleen voittajia.
EU:n tullit maataloustuotteille ovat keskimäärin 12,8 prosenttia, kun Yhdysvaltojen tullit eurooppalaisille tuotteille ovat keskimäärin 6,6 prosenttia.
Korkeita tulleja EU perii varsinkin lihasta, maidosta ja sokerista. Viljoissa tullimaksuja ei sen sijaan juuri ole.
EU:n maatalouskauppa Yhdysvaltojen kanssa on nykyisin selvästi ylijäämäistä ja ylijäämä on viime vuosina kasvanut.
EU-maat vievät USA:han jalostettuja tuotteita ja alkoholijuomia. Tuonti keskittyy raaka-aineisiin. Monissa tuoteryhmässä erilaiset säädökset kuitenkin rajoittavat kauppaa.
Erilaisiin sääntöihin ja hyväksyntämenettelyihin liittyvät kaupan esteet ovat maataloussektorilla selvästi merkittävämpiä kuin tullimaksut.
Tutkijoiden mukaan juuston ja sokerin vienti Yhdysvaltoihin voisi kasvaa selvästi. Euromääräisesti ei kuitenkaan puhuta isoista summista, koska lähtötaso kaupassa on hyvin matala.
Kovimman iskun Euroopassa ottaisi emolehmätuotanto, koska naudanlihan tuotannossa Yhdysvallat on selvästi kilpailukykyisempi. Vaikka hormonilihan kielto pidettäisiin voimassa, on amerikkalaisilla mahdollisuus lisätä hormonivapaan lihan tuontia.
Siipikarjasektorilla Yhdysvaltojen tuonti voisi korvata tuontia Brasiliasta ja Thaimaasta. Sokerialalla eurooppalainen teollisuus saattaisi siirtyä yhä enemmän maissipohjaisen isoglukoosiin käyttöön.
Suomen maatalouskauppa Yhdysvaltojen kanssa on suhteellisen pientä. Tärkeimmät vientituotteet ovat juustot, alkoholijuomat, sianliha ja turkikset. USA:sta tuodaan Suomeen teollisuusetanolia ja sitrushedelmiä.
Maatalous muodostaa vain pienen osan EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kaupasta. Tutkijat huomauttavat, että mahdolliset hyödyt tulisivat EU-maiden teollisuus- ja palveluyrityksille.
Sopimuksessa on tutkijoiden mukaan kuitenkin riski siihen, että eurooppalainen maatalous joutuu Yhdysvaltojen kevyemmän sääntelyn takia epäreiluun kilpailuasetelmaan.
Maataloustukien taso on EU-maissa korkeampi kuin Yhdysvalloissa, mutta toisaalta amerikkalaisten käyttämät tukimuodot ovat tutkijoiden mukaan helpommin kauppaa vääristäviä.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
