Varjojen maailma vaatii vastineeksi ymmärrystä ja osallisuutta, sanoo presidentti Niinistö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aikoo kevään aikana kertoa, pyrkiikö toiselle kaudelle tasavallan presidenttinä. Kuva: Markku Vuorikari

Presidentti Sauli Niinistö lähestyi uudenvuoden puheessaan yhteistä vastuunkantoa luontoesimerkkien kautta. Hän siteerasi kirjailija Juha Hurmetta, joka sanoi joulun aikaa, että ihmiset, eläimet ja kasvit ovat samasta juuresta, samaa ainetta. "Niinpä se taitaa olla, ja toimeen on keskenään tultava", presidentti kommentoi.

Häneen oli myös tehnyt vaikutuksen petoeläinten orpokotia pyörittävä kuusamolainen Sulo Karjalainen, jolla on karhu kaverina.

Niinistön vahva viesti toistuikin läpi puheen, että toisten ihmisten ymmärtäminen on tänä päivänä tärkeää. Se, että katsoo toista silmästä silmään kuten Karjalainen karhua, opettaa myös tunnistamaan mahdollisen vaaran ja hallitsemaan pelon ajassa, jossa turvattomuus on läsnä.

"Varjojen maailma vaatii vastineen. Jos on ymmärrystä ja osallisuutta kansassa, ihmiskunnassa tai luomakunnassa, varjo väistyy", hän sanoi puheen lopuksi.

Presidentti Niinistö otti selvästi kantaa EU:n yhteisen puolustuspolitiikan puolesta katsoen askel askeleelta, mihin yhteistyö vie. "Pahaa on vastustettava hyvällä mutta sille on myös pantava rajoja."

EU ei voi siksi jättäytyä pois pöydistä, joissa järjestetään tulevaisuutta, hän sanoi viitaten Venäjän presidentti Vladimir Putiniin ja Yhdysvaltain lähiviikkoina virkaansa astuvaan presidenttiin Donald Trumpiin.

Terrorismin torjumiseksi tarvitaan hänen mukaansa tehokasta tiedonhankintaa ja -vaihtoa sekä joustavaa toimintaa eri maiden viranomaisten kesken. "EU:lla on tässä tekijän paikka."

Vaikeaksi tilanteen tekee Niinistön mukaan se, että Euroopan unioni on heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan juuri, kun sitä tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin takaamaan eurooppalaisille rauha ja turvallisuus.

Turvallisuuden eteen on tehtävä töitä myös kotimaassa, millä Niinistö ennakoi valmistelussa olevia puolustuspoliittista selontekoa ja tiedustelulakien uudistusta. "Perustuslakimme antaa vahvan suojan yksilön perusoikeuksille. Todella vaikeita kysymyksiä on kuitenkin nyt edessä; miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet?"

Niinistö korosti myös ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kehityspolitiikan roolia osana pakolaisuuden ehkäisemistä.

"Muuttoliike on pakenemista sodasta ja vainosta, mutta myös siirtymistä pois huononevista elinolosuhteista. Vallitsee laajaa yksimielisyyttä, että paras apu olisi paikalla annettu apu. Nyt EU:n 28 jäsenmaata ja komissio lisäksi harjoittavat kukin erikseen kehitysyhteistyötä. Siinä on päällekkäisyyttä ja keskinäistä kilpailuakin. Voimien tehokkaampi yhdistäminen tuottaisi vaikuttavampaa tulosta", hän sanoi.

"Ilmastonmuutoksen torjuminen on samalla myös muuttopaineiden torjumista. EU on ollut lipunkantaja Pariisin sopimuksen saavuttamisessa ja lipunkantajan roolissa sen tulee jatkaa."

Presidentti Sauli Niinistö pohdiskeli puheensa alussa luonnollisesti myös Suomen 100-vuotisjuhlintaa ja sitä, kuinka kansalaiset tulevat sen tuntemaan.

"Satavuotias sykähdyttää, se nostaa pintaan muistoja ja välähdyksiä matkan varrelta, eri painottein, eri ikäluokille. Moni nuorikin varmaan havahtuu – ai tää onkin näin tärkeää, ylävitoset Suomelle!" presidentti totesi.

Hän muistutti heti perään, että juhlinnasta on vaikea ilahtua, jos oma elämä on vaikeaa. Siksi 100-vuotiaan tärkeä sanoma on: "Sinä voit hyvin kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit."

Toinen tärkeä viesti on hänen mukaansa kantaa vastuuta ennen kaikkea itsestään ja toimia sen mukaan kuin kykenee kansakunnan osana. Osallisuus ja yksilön osallistuminen nousivatkin koko puheen kantavaksi teemaksi.

Kansallisuusaate oli Suomen alkuvaiheissa "jaloa, ylevää ja rohkeaa toimintaa oikean asian puolesta sortoa vastaan", Niinistö kuvasi.

Se kehittyi presidentin mukaan osallisen kansallistunteeksi, jota punnittiin sisällissodassa ja maan rakentamisessa. "Tasavertaisuus ja oikeudentunto loivat osallisen kansallistunnetta; minäkin olen tässä mukana."

Nykypäivän osallisuuden ja osattomuuden tunteet pohjautuvat vuorovaikutuksesta, ja niissä mitataan jälleen - vaikkakin toisella tavoin kuin Suomen alkuvuosikymmeninä - kansakunnan eheyttä. Tervettä kansallistuntoa on se, että ketään ei suljeta ulkopuolelle eikä mikään yhteisö ole toista parempi.

"Suomi toimii tavalla, joka huomioi ihmisen, ja tämä puolestaan osallistuu yhteiseen tavoitteeseen. Syntyy yksilön ja yhteisön välinen sanaton sopimus, ja tuloksena on arvostavaa kansallistunnetta ja myönteistä yhteenkuuluvuutta."

Presidentti vetosi aiempien vuosien tavoin arjen välittämiseen: "Ihan tavallisilla asioilla on merkitystä apua annettaessa, vaikka syrjäytymisen, koulukiusaamisen tai yksinäisyyden torjunnassa. Se ei ole julkiselta vallalta pois, niin kuin joskus pelätään, päinvastoin, yhdessä maata rakennetaan."