Keskuskauppakamari: Yritykset kompastelevat piilomarkkinointiin, kun ne hyödyntävät sosiaalista mediaa

Keskuskauppakamarista kerrotaan, että markkinoinnin tunnistettavuutta koskevat lausuntopyynnöt ovat lisääntyneet kahden viime vuoden aikana. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA 

Sosiaalisessa mediassa tehtävän markkinoinnin suurin nykyongelma on astuminen piilomarkkinoinnin puolelle, kertoo mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista.

Palorannan mukaan markkinoinnin tunnistettavuutta koskevat lausuntopyynnöt ovat lisääntyneet kahden viime vuoden aikana. Kyse on usein siitä, että sosiaalisessa mediassa toimivien sisällöntuottajien kanssa tehtyä markkinointiyhteistyötä ei voi selvästi erottaa mainostamiseksi.

"Yritysten on syytä muistaa, että markkinointiin sovelletaan markkinoinnin pelisääntöjä riippumatta siitä, onko mainoksen tekijänä markkinoinnin ammattilainen, entinen toimittaja vai vaikuttaja, kuten 17-vuotias tubettaja", kertoo Paloranta.

Suomessa kuluttajansuojalaki vaatii, että markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus ja se, kenen lukuun markkinoidaan.

Yritykset maksavat esimerkiksi suosituille blogikirjoittajille tai videoblogeja tekeville vloggaajille rahaa siitä, että nämä tekevät seuraajiaan kiinnostavaa sisältöä yrityksen tuotteisiin liittyen. Tällaisten mielipidevaikuttajien julkaisema sisältö voi nopeasti silmäiltäessä näyttää toimitukselliselta aineistolta, vaikka kyse olisikin mainoksesta.

"Kuluttajan mielenkiinto herää herkemmin, jos julkaisu ei vaikuta mainokselta. Tästä syystä vaikuttajan blogin tai videon kaupallinen luonne halutaan häivyttää. Kaupallisen viestinnän pitää kuitenkin erottua toimituksellisesta sisällöstä. Lainsäätäjä on edellyttänyt tätä jo 1970-luvulta alkaen", sanoo Paloranta.

Palorannan mukaan näyttää siltä, että yritykset antavat mielipidevaikuttajille melko vapaat kädet markkinoinnin toteuttamisessa. Tällöin mainosta ei välttämättä huomata ilmoittaa mainokseksi.