Halpa työvoimapäihittää verokisan
Ruotsi on kiistänyt lähtevänsä nokitteluun nykyisestä 21 prosentistaan, mutta joidenkin arvioiden mukaan suomalaisten tiskiin lyömä 20 prosenttia alkaisi näkyä veropäätöksissä aina Unkarissa saakka.
Jos Euroopan ulkopuolelta tuleva yritys miettii kohdettaan, se valitsee yhteiskunnan toimivuuden vuoksi mieluummin Suomen kuin Unkarin, eräs taloutta seuraava asiantuntija sanoo.
Suurlähettiläs Kristóf Forrai uskoo kuitenkin, että halvemmat palkat ovat yhä itäisen Euroopan houkutin. Palkat ovat noin neljänneksen Suomen tasosta, tosin naapurimaassa Romaniassa ne ovat vielä alemmat.
”Meille tulee yrityksiä, muun muassa Mercedes, Audi ja Opel ovat ilmoittaneet investoinneistaan. Se, mitä julkisuudessa on viime aikoina ollut esillä, ei ole koko totuus”, Forrai sanoo.
EU ja Euroopan neuvosto ovat toistuvasti kovistelleet Unkaria perustuslain muuttamisesta, koska muutoksen katsotaan lisäävän kansallismielisyyttä ja rajoittavan tuomioistuimen valtaa ja sananvapautta. Laki hyväksyttiin, ja EU seuraa nyt tilannetta.
Forrain mukaan puheet epädemokraattisuudesta ovat turhia, jos nykytilannetta verrataan menneeseen: äärioikeiston ja -sosialistien valtakausiin. Kriitikoiden ja opposition ääni myös kuuluu yleensä kauimmas, suurlähettiläs sanoo.
”Kansa halusi muutosta ja hallituksella on edelleen vankka tuki”, myös muita hallituksia palvellut Forrai sanoo.
Keskusta-oikeistolaisella, pääministeri Viktor Orbanin johtamalla hallituksella on kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa. Sen turvin lakeja on helppo säätää.
Orban on vallassa, koska kansa kyllästyi korruptioon ja valtion velkaantumiseen sosialisti-liberaali-hallituksen jäljiltä. Valtion velka nousi edellisen hallituksen aikana reilusta 50 prosentista 82 prosenttiin, ja on nyt laskenut 79 prosenttiin.
Velan pitäisi painua 60 prosenttiin, jotta Unkarilla olisi asiaa euroon. Liittymisessä on puhuttu vuodesta 2020, mutta pääministerin mukaan maan pitäisi ylittää euroalueen 90 prosentin keskikehitystaso.
”Harmaa talous on ongelma, mutta sitäkin on nyt yritetty kitkeä työpaikkatarkastuksilla sekä säätämällä pienille yrityksille 10 prosentin yritysvero. Ajatus on, että maksamalla matalan veron yrittäjä voi nukkua yönsä levollisesti.”
Isommilla, 1,5–2 miljoonan euron liikevaihdon yrityksillä, vero on 19 prosenttia.
Lisäksi vähittäiskaupalle, pankeille sekä viestintä- ja energiayhtiöille säädettiin jokin aika sitten lisävero, eikä se ole johtanut yrityspakoon maasta.
Valtio hoitaa pysyvästi korkeaa työttömyyttä työllistämällä itse satojatuhansia ihmisiä.
”Ajattelemme, että työnteko on ihmisille parempi kuin sosiaalituet. Osa työllistetyistä ei ole ollut työssä koskaan aiemmin.”
EU-jäsenyys on tietänyt Unkarille hyvää varsinkin erilaisten tukirahojen muodossa, mutta entinen suurvalta kokee myös aina kuuluneensa henkisesti Eurooppaan.
Sen mielestä myös Turkki pitäisi ottaa EU-jäseneksi ja Romania ja Bulgaria Schengen-jäseniksi. Schengen-sopimus sallisi vapaan rajanylityksen ja helpottaisi rajaruuhkia Unkarin Romanian-rajalla.
”Jäsenyys pitäisi myöntää, kun hakija täyttää kriteerit”, Forrai katsoo. Suomi esti yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa Schengenin laajentamisen.
Suurlähettiläs on ollut Suomessa pari vuotta. Sitä ennen hänen asemapaikkojaan ovat olleet Slovakia, Tsekki ja Yhdysvallat. Suomessa vastaanotto on ollut kuulemma erityisen lämmin kielisukulaisuuden vuoksi.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
