Oman paikkakunnan lääkäri on ollut Joutsan onni jo yli 30 vuotta — ”Irmeliräsäsiä pitäisi olla tässä maassa tuhansia”
Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen ennakoi, että kuntien sote-palveluita leikataan ja keskitetään myös Keski-Suomessa.Joutsa
Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen ja kunnan terveyskeskuslääkäri Irmeli Räsänen pitävät tärkeänä lääkärin asiakastuntemusta. Kuva: Hanne ManeliusKeski-Suomen maakunnan etelälaidalla sijaitseva 4 200 asukkaan Joutsa otti kaksi vuotta sitten käyttöön uuden sote-keskuksen, jonne on koottu kattavasti palveluita.
”Terveysaseman yhteydessä ovat sosiaalitoimen palvelut. Pystymme tarjoamaan sairaanhoitoa, kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluita”, Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen esittelee.
Kunnanjohtajan mukaan Suomen kuntakentällä eletään kriisiaikaa.
”Keskisuomalainenhan hiljattain uutisoi, että jopa puolet Keski-Suomen kunnista saattavat olla pian kriisikuntia. Kun verotuloista merkittävä osa siirtyi hyvinvointialueelle ja kuntien valtionosuuksia samalla leikattiin, yhdistelmä on hyvin hankala.”
Nissinen ennakoi, että kuntien sote-palveluita leikataan ja keskitetään myös Keski-Suomessa.
”Uskon, että Joutsan terveysasema säästyy, kun meillä on täysin uudet tilat. Meitä suojelee myös sijaintimme. Jyväskylään on matkaa 70 kilometriä. Mutta jonkin verran täälläkin joudutaan toimintaa supistamaan ja henkilöstöä vähentämään.”
”Kun verotuloista merkittävä osa siirtyi hyvinvointialueelle ja kuntien valtionosuuksia samalla leikattiin, yhdistelmä on hyvin hankala.” Harri Nissinen
Osaavan sote-henkilökunnan pula näkyy Nissisen mukaan Keski-Suomessa monin tavoin.
”Haasteet ovat syviä. Erityisesti maakunnan pohjoisosissa on suuria ongelmia osaavan henkilökunnan löytämisessä.”
Joutsan onni on ollut Irmeli Räsänen, omalla paikkakunnalla asuva ylilääkäri ja terveyskeskuslääkäri.
”Irmeliräsäsiä pitäisi olla tässä maassa tuhansia. Lääkäreitä, jotka ovat sitoutuneita yhteen paikkaan ja tuntevat potilaansa pitkältä ajalta”, Nissinen painottaa.
”Vaihtuvilla keikkalääkäreillä ei tietenkään ole samanlaista potilastuntemusta. Kun potilaita ei tunneta, pompotellaan ihmisiä herkästi jatkotutkimuksissa Jyväskylässä Sairaala Novassa.”
Irmeli Räsänen sai viran Joutsan terveyskeskuslääkärinä juhannuksena 1990.
”Asumme perheeni kanssa täällä eikä ole ollut syytä lähteä muualle. Hyvin olen viihtynyt paikkakunnalle”, Räsänen kertaa pitkää työuraansa.
”On ehdottoman suuri vahvuus, että tunnen ihmiset ja heidän vaivansa. Paikalliset ovat monesti tuttuja useammassa polvessa.”
Joutsalaislääkäri pitää huolestuttavana kehitystä, jossa hoidon jatkuvuus pirstaloituu erityisesti monilla maaseutupaikkakunnilla.
”Paljon on sellaista, että nuoret lääkärit tulevat kuudeksi kuukaudeksi maaseudun terveyskeskukseen töihin. Sitten he lähtevät erikoistumaan, siirtyvät sairaalaan ja jäävät sille tielleen.”
Räsänen katsoo, että lääkäriperheen pitäisi pystyä asettumaan paikakunnalle.
”Käytännössä sitoutuminen vaatii paikkakunnalla asumista. Silloin myös puolisolle täytyy löytyä läheltä töitä.”
”On ehdottoman suuri vahvuus, että tunnen ihmiset ja heidän vaivansa.” Irmeli Räsänen
Sote-uudistus astui voimaan 1.1.2023.
Irmeli Räsäsen mukaan toiminta on muuttunut sen jälkeen siilomaisemmaksi.
”Vastaanottotyössä ei ole kovin suurta muutosta, mutta yhteistyökuvio on hajonnut. Entisessä systeemissä oli matalan hierarkian seututerveyskeskus, jossa oli mukana kahdeksan kuntaa. Nyt on paljon siiloja, joilla kullakin on omat esimiehensä.”
Myös tiedonkulussa on ollut haasteita.
”Aina, jos jotain tehdään tai yhteistoimintaa kehitetään, esimiestaso keskustelee ensin keskenään.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
