Perussuomalaiset on sitoutumassa polttoturpeen energiakäytön lopettamiseen 2030-luvulla. Kuva: Rami Marjamäki
Hallitus lopettaa turpeen energiakäytön vaalilupauksista huolimatta ‒ kirjauksen takaa löytyy varjeltu HVK:n muistio
Orpon hallituksen tavoitteet turpeen energiakäytön lopettamisesta eivät juurikaan eroa edeltäjistään. MT selvitti, mitä Orpon hallitusohjelmakirjaus turpeen energiakäytöstä tarkoittaa.
Huoltovarmuuskeskus kertoo perustaneensa polttoturpeen varmuusvaraston. Kuva: Esko Keski-Vähälä, Huoltovarmuuskeskus, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola1.9.202311:00
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa polttoturpeen saatavuus halutaan turvata siirtymäkauden ajan. Ohjelmakirjauksessa viitatan Huoltovarmuuskeskuksen 17.5.2023 päivättyyn muistioon, jota ei kuitenkaan löytynyt keväällä neuvottelujen aineistosta.
Ohjelmassa ei myöskään avattu muistion sisältöä tai siirtymäkauden pituutta.
Erityisesti perussuomalaiset ovat vaatineet turpeen energiakäytön jatkamista ja puolueen puheenjohtaja Riikka Purra vastasi kesäkuussa MT:n kysymykseen hallitusohjelman julkistustilaisuudessa, että puolue ei ole päästänyt irti turpeesta.
Puolue on aiemmin vaatinut turpeen luokittelemista uusiutuvaksi raaka-aineeksi. Vuosi sitten Purra vaati turvetuotannon palauttamista entiselleen.
"Turvetuotanto on palautettava, ja lainsäädännön pitää tukea tämän tavoitteen toteutumista. Mikäli kannustimet ovat pielessä, turvetta ei nouse eikä pala”, Purra linjasi syksyllä 2022.
Rinteen ja myöhemmin Marinin hallitus kirjasi ohjelmaansa vuonna 2019, että turpeen pääasiallinen energiakäyttö päättyy ”nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana”. Tavoitetta vahvistaakseen Marinin hallitus korotti myös turpeen verotusta.
Tätä kirjausta on vastustanut erityisesti perussuomalaiset.
Orpon hallituksen tavoite näyttäisi olevan sama energiakäytön lopettamisesta: 2030-luku. Orpon hallitus nojaa kirjauksessaan HVK:n näkemykseen.
Tämä selviää MT:n pyytämästä muistiosta, jossa HVK arvioi turpeen siirtymäkauden ulottuvan vuosikymmenen loppuun.
HVK:n muistio 17.5.2023 (HVK/2023/00450-1)
”[..]
Mikäli polttoturpeen toimitusketju menetetään nopeasti vähenevän käytön seurauksena, turveurakoitsijat alalta häviävät. Yrittäjien osaamista ja tuotantokoneita ei ole varaa menettää, jotta kotimaisen polttoaineemme tuotantoedellytykset säilyvät ja tuotanto on skaalattavissa ylös mahdollisessa vakavassa häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa.
Tämän hetken tietojen perusteella Huoltovarmuuskeskuksen arvio on, että siirtymäkauden pituus ulottuu lähtökohtaisesti ainakin kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka.”
HVK kertoo muistiossaan myös sen, että se on perustanut historian ensimmäisen polttoturpeen valmiusvaraston, jota on tarkoitus ylläpitää vuoteen 2028 saakka.
”Varmuusvaraston tavoitteena on turvata hallittu siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan energiajärjestelmän suuressa muutoksessa ja turvata erityisesti lämpöhuolto Venäjän hyökkäyssodassa, joka vakavalla tavalla vaarantaa energian riittävyyttä lähivuosien lämmityskausissa. Varmuusvarasto on tavoitteena ylläpitää vähintään vuodet 2022–2028”, muistiossa kerrotaan.
Orpon hallitus näyttää kuitenkin sanatasolla suhtautuvan turpeeseen edeltäjiään suotuisammin, joskin myös nykyinen hallitus on sitoutumassa turvealan alasajoon siirtymäkauden lopuksi. Hallitus kirjaa ohjelmassaan kasvu- ja kuiviketurpeen strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja perustelee polttoturpeen saatavuutta huoltovarmuustekijöillä.
Päätöksentekijät ovat turpeeseen liittyen puun ja kuoren välissä. Perussuomalaisten esittämä turpeen uudelleenmäärittely uusiutuvaksi raaka-aineeksi ei ole kysymyksen keskiössä, vaan energiakäytöstä johtuvat päästöt. Miltei ainoa tapa, jolla hallitus voisi vaikuttaa alan näkymiin, olisi turpeen energiaverotus. Sen laskemiseksi Orpon hallitus ei aio tehdä toimia.
Turve kuuluu EU:n päästökauppaan, jossa kiintiön yli menevät päästöt maksavat maille päästöoikeuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi voi halutessaan jatkaa polttoturpeen käyttöä myös tulevaisuudessa, mutta sen päästöt pitää leikata joltain muulta sektorilta tai ostaa lisää päästöoikeuksia muilta EU-mailta. Tämä syö turpeen kilpailukykyä markkinoilla ja useat energiayhtiöt ovat alkaneet korvaamaan turvetta vaihtoehtoisilla raaka-aineilla.
Venäjän hyökkäyssota ja eurooppalainen energiakriisi on kuitenkin saanut maat kääntymään sisäänpäin ja punnitsemaan omia etujaan erityisesti energiatuotannossa. Puun hinnan kallistuminen on hyödyttänyt turpeen kilpailukykyä ja tällä hetkellä Pohjois-Satakunnan ja Pohjanmaan kaltaisilla alueilla turvetta nostetaan kaikki, mitä irti saadaan. Takarajana on siirtymäkausi.
Vaikka hallitus symbolisesti alleviivaa turpeen tärkeyttä huoltovarmuuden kannalta, ei se tosiasiassa aio tehdä toimia alan pelastamiseksi. Hallitus saa siis valmistautua vastaamaan tekemättömyydestään ja erityisesti siitä, kuinka 2030-luvulla koteja lämmitetään.
- Osaston luetuimmat
