kirja Saavuttamaton vetää puoleensa
Kirjoittajakoulutuksen perusopetuksia on, että pitää näyttää eikä selittää. Mutta joskus selittäminenkin – teoria – toimii. Sen osoittaa Lena Andersson (s. 1970) viidennessä romaanissaan Omavaltaista menettelyä, joka sai Ruotsin suurimman kirjallisuuspalkinnon Augustin.
Alaotsikon mukaan kyseessä on romaani rakkaudesta. Kuitenkin enemmän kyse on saavuttamattoman kohteen kiehtovuudesta ja toivon kyvystä sumentaa rakastuneen järki.
Romaani seuraa runoilijaälykkö Ester Nilssonin tunne-elämää alkaen siitä, kun hän saa kutsun esitelmöidä ihailemastaan taiteilija Hugo Raskista. Taiteilija istuu yleisön joukossa kuuntelemassa, ja niin he tapaavat ensi kerran. Ester rakastuu vimmalla, joka pyyhkäisee tieltään entisen parisuhteen.
Hugo nauttii ihailusta ja keskusteluista Esterin kanssa, mutta hidastelee suhteen etenemistä. Hullaantunut Ester kehittelee perusteluja Hugon käytökselle. Hän uskoo kaiken kyllä johtavan kaivattuun lopputulokseen: kohtaahan heidän ajattelunsa, ainakin aluksi, ja suuri rakkaus vaatii hitautta kehittyäkseen.
Nobelkirjailija Camus pohti aikoinaan, tuhoaako toivo tietoisuuden. Lena Anderssonin romaani on näkemys juuri siitä, miten toivo, niin kauan kuin se löytää pienenkin raon, ruokkii itsepetosta. Ester pystyy analysoimaan musertavan tarkasti ympäröivää todellisuutta, mutta omassa tilanteessaan hän on sokea.
Saavuttamattomuus kiihottaa. Katinkultakin näyttää etäältä jalometallilta. Ulkopuoliset näkevät selvästi suhteen epätasaisuuden; toteutuessaan suhteesta tulisi katastrofi. Ester ei kuuntele ystäviään. Haluaako Hugo hänet vai ei, on ydinkysymys. Hänen on oltava valmiina siltä varalta, että haluaa.
Omavaltaista menettelyä on intensiivinen ja ironinenkin kurkistus rakastumisen pakkomielteeseen, sen vivahteisiin. Ja kun ajatustyöläisten suhteesta on kyse, Lena Andersson käyttää mielenliikkeitten perustelemiseen runsaasti älyllisiä keskusteluja ja teoriaa. Niitä on ilo seurata.
ANELMA
JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN
Lena Andersson:
Omavaltaista menettelyä.
Romaani rakkaudesta.
Suom. Sanna Manninen.
214 sivua. Siltala.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
