vierasyliö Markkinoita kehittämällä vauhtiametsäteollisuuden investointeihin

Jokainen maa maailmassa

haluaa verotuloja ja hyvinvointia tuottavan, tulevaisuuden teollisuustuotannon sijoittuvan omien maarajojensa sisään.

Metsäteollisuuden tulevaisuuden menestys perustuu

yksinkertaisimmillaan

uusiutuvan puuraaka-aineen kestävään käyttöön, mikä

yhdistettynä kuluttajien

ympäristötietoisuuden

kasvuun on lyömätön yhdistelmä. Suomenkin on hyvä

oivaltaa kokonaisuus: metsäteollisuudella on suotuisa

tulevaisuus mutta Suomen rooli alan menestyksessä

riippuu Suomesta itsestään.

Investoinnit syntyvät suotuisten investointiedellytysten kautta. Metsäteollisuustuotteiden markkinat ovat

globaalit ja teollisuustuotanto sijoittuu maailmassa suotuisimpaan toimintaympäristöön. Kun haluamme olla jatkossakin

keskeinen osa metsäteollisuuden maailmanlaajuista

menestystarinaa, meidän tulee varmistaa toimintaympäristömme kilpailukyky.

Meillä on paljon vahvuuksia, joita ei kannata vähätellä,

kadottaa eikä niiden varaan

tuudittautua. Toimintaympäristömme kilpailukykyä rasittavien heikkouksien

poistamiseen tulee tarttua

viipymättä. Asiat paranevat metsäsektorin tiiviillä yhteistyöllä ja sen varaan nojautuvalla päättäjävaikuttamisella.

Eräs keskeisimmistä kehityskohteista on puumarkkinoiden sekä sitä tukevien metsäpalvelumarkkinoiden toiminta.

Puumarkkinat muodostavat suomalaisen metsäteollisuuden raaka-ainehankinnan selkärangan. Metsäpalvelut puolestaan varmistavat puuhuollon ja metsätalouden kestävyyden.

Teollisuuden näkökulmasta investointiympäristön houkuttelevuus, eli kilpailukyky,

kiteytyy kestävään raaka-

ineen saantiin kilpailukykyisin

kustannuksin ja tasaisena

virtana.

Markkinoiden tilasta

esiin nousevat signaalit ovat

huolestuttavia. Metsäomistajien

keski-ikä on korkea ja edelleen

nousussa, metsäomaisuus

siirtyy vasta kuoleman kautta

tuleville sukupolville ja

neljännes talousmetsistä on

ollut koskemattomana vähintään 30 vuotta.

Metsälöt pirstoutuvat

edelleen ja myrskyt toimivat merkittävimpinä markkinatarjontaa lisäävinä elementteinä. Puukaupan viikkovolyymit ja markkinahinnat seilaavat hyvin ennakoimattomasti ja vaihteluväli on suuri.

Samaan aikaan teollisuus

hakee tasapainoa korkeiden

varastointikustannusten ja suuren puuhuoltoriskin välillä. Puumarkkinoiden sopeutuminen lopputuotemarkkinoiden muutoksiin kestää tuskallisen kauan ja pahimmillaan puun tarjonta romahtaa. Ongelma kärjistyy erityisesti suhdanneherkässä sahateollisuudessa.

Raaka-ainekysymykset ovat kaikilla teollisuudenaloilla kriittisiä tekijöitä, niin myös metsäteollisuudessa. Puumarkkinoiden epätasaisuus johtaa kasvaviin logistiikkakustannuksiin ja riskinhajautuksen takia tuontipuun käyttö

lisääntyy. Ongelmat nostavat investointikynnystä Suomeen ja voivat siten vähentää suomalaisen puun hyödyntämismahdollisuuksia.

Markkinoiden toiminnassa on paljon kehityspotentiaalia. Hyvänä esimerkkinä on

hiljattain päivitetty metsätietolaki, joka antaa kaikille toimijoille paremman mahdollisuuden hyödyntää metsävaratietoa puukaupassa ja metsäpalveluiden tarjonnassa. Tästä hyödyn saavat sekä myyjät että ostajat.

Parhaillaan uudistettavan metsälain tulee samoin tukea markkinoiden toimintaa.

Puukaupan valtakunnallisen

tilastoinnin kehittäminen

– energiapuu mukaan lukien

– antaa ajantasaista hinta- ja määrätietoa kaikille puukaupan osapuolille.

Tasapuolinen markkina-

sema tulee aikaansaada keskenään kilpaileville toimijoille niin puukaupassa kuin metsäpalveluissakin tavalla, jossa

kenelläkään ei ole erityisoikeuksia eikä rajoitteita.

Kantohintaindeksin ja

muiden hintamuutosriskejä

tasoittavien työkalujen kehittämisellä puumarkkinoille

saadaan toivottua vakautta.

Myös markkinainformaation

hyödyntämistä ja kaupankäyntiympäristöä on mahdollista parantaa.

Puukaupan ja metsäpalveluiden markkinat on mahdollista siirtää tietoverkkoihin

siten, että siihen olisi linkitettynä olemassa oleva metsävaratieto. Valtakunnallisessa

sähköisessä puukauppapaikassa ja metsäpalvelufoorumissa kysyntä ja tarjonta

kohtaisivat reaaliaikaisesti ja markkinahinta määräytyisi kilpailun kautta.

Metsänomistajille toimijoiden lisääntyvä kilpailu näkyisi

laadukkaampina ja kustannustehokkaampina palveluina. Kunnon kilpailu saa myös

palveluiden tuottajat kehittämään toimintojaan.

Metsäteollisuus jakaa MTK:n näkemyksen, jonka

mukaan yksi keskeinen markkinoiden toimintaa tehostava

tekijä on nykyistä ammattimaisempi metsänomistus.

Sen tulisi konkretisoitua

suurempina tilakokoina,

aktiivisempana metsätaloutena sekä heijastua toiminnan

tehokkuutena ja markkinoiden heilahteluja vakauttavana

tekijänä.

Keskustelua muun muassa

edellä mainittuihin tavoitteisiin johtavasta sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksesta

tulee jatkaa. Järkevästi toteutettuna se voisi tarjota yhteismetsien rinnalle merkittävän työkalun markkinoidemme

kehittämiseksi metsän

omistuksen näkökulmasta.

TOMI SALO

Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsä- ja ympäristöjohtaja.

Avaa artikkelin PDF