vierasyliö Jalostuksella tuottoisia metsiä

Pelloilla ja puutarhoissa kasvien maatiaiskannat ovat jo kauan sitten väistyneet viljelystä korkeatuottoisten jalostettujen lajikkeiden tieltä. Metsissä kehitys on kulkemassa samaan suuntaan.

Metsät uudistetaan nykyisin pääasiassa viljellen, ja metsänjalostuksen tulokset siirtyvät käytäntöön laajemmin kuin ehkä yleisesti tiedetäänkään. Suomen metsistä jo lähes 1,5 miljoonaa hehtaaria on uudistettu jalostetulla viljelyaineistolla. Ala lisääntyy joka vuosi kymmenillä tuhansilla hehtaareilla.

Metsänjalostuksella on suuri merkitys puuntuotannossa. Ruotsissa jalostetun metsänviljelyaineiston käyttöä pidetään tärkeimpänä metsänparannustoimenpiteenä metsien kasvun lisäämisessä tulevaisuuden tarpeita varten.

Jalostuksella voidaan myös auttaa puiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Ruotsissa onkin äskettäin päätetty tuntuvista lisäpanostuksista metsänjalostukseen. Suomessa metsänjalostuksen mahdollisuudet ovat olleet keskustelussa harvemmin esillä, vaikka ne eivät varmasti ole vähäisemmät kuin naapurimaassamme.

Tarvitaanko metsänjalostusta, eikö luonto ole jo jalostanut puita tarpeeksi?

Luonnonvalinnan seurauksena metsäpuumme osaavat taitavasti jaksottaa kasvu- ja lepokautensa kotiseutunsa vuodenaikojen vuorottelua vastaavaksi. Sen sijaan ohutoksaisuuden tai suorarunkoisuuden kaltaisilla ominaisuuksilla ei ole puiden sopeutumisen ja lisääntymisen kannalta suurta merkitystä.

Monia arvokkaita ominaisuuksia voidaan jalostaa tinkimättä hyvästä sopeutuneisuudesta. Täydelliseen suoritukseen ei luonto ole yltänyt sopeutumisenkaan osalta. Esimerkiksi kuusen hallankestävyyttä voidaan parantaa yksinkertaisella jalostusvalinnalla.

Metsänjalostus on itse asiassa tehostettua luonnonvalintaa. Siinä sovelletaan luonnon omia menetelmiä, valintaa ja risteytymistä, hyvien perintötekijöiden rikastamiseksi viljelyaineistoon.

Valinnan onnistuminen varmistetaan testaamalla eli viljelemällä valittujen puiden jälkeläisiä kenttäkokeissa useilla paikkakunnilla.

Puut noudattavat samoja perinnöllisyyden lakeja kuin muutkin kasvit – jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan yhteisten perintötekijöidensä ansiosta.

Jalostettuihin siemeniin ja taimiin pyritään yhdistämään erityisen laadukkaiden vanhempien hyvät ominaisuudet. Jalostuksen lähtöaineistoksi on valittu kaikkialta Suomesta useita tuhansia elinvoimaisia valioyksilöitä, pluspuita.

Jalostettua siementä tuotetaan varttamalla pluspuut omenapuiden tapaan siemenviljelyksille, joissa ne saavat risteytyä vapaasti tuulipölytyksen avulla.

Kuten luonnossakin, jokainen siemenviljelyksellä syntyvä siemen sisältää ainutkertaisen yhdistelmän vanhempiensa perintötekijöitä. Perimältään siemenviljelyssiemen on tutkitusti yhtä monimuotoista kuin metsikkösiemen.

Jalostetuissa ominaisuuksissa siemenviljelysaineisto eroaa sitä vastoin merkittävästi metsikköaineistosta.

Siemenviljelysjälkeläiset ovat kenttäkokeissa tuottaneet runkopuuta puulajista riippuen 10–25 prosenttia paikallista metsikköaineistoa enemmän. Tämä kertoo pluspuiden valinnan onnistuneen erinomaisesti.

Parasta siementä metsänviljelyyn saadaan uusilta valiosiemenviljelyksiltä, joihin on kelpuutettu jälkeläiskokeiden perusteella valikoitujen pluspuiden parhaimmisto.

Sahapuun laadun kannalta on merkittävää, ettei jalostuksella aikaansaatu nopeampi järeytyminen vaikuta samassa suhteessa oksien paksuuteen. Päinvastoin, männyllä ja rauduskoivulla kasvunlisäykset yhdistyvät oksikkuuslaadun hienoiseen paranemiseen. Tämä on seurausta laadun painottamisesta etenkin pluspuiden valinnassa.

Metsänjalostus ei siis ole pelkkää kasvunjalostusta. Runkopuun laatu, viljelyvarmuus ja hyvä tuhojen kestävyys ovat yhtä tärkeitä tavoitteita kuin kasvu.

Jalostushyödyt

Metsänomistajalle metsänjalostus on yksinkertaisinta ja kannattavinta metsänparannusta – hänen on vain huolehdittava siitä, että viljelyssä käytettävät siemenet tai taimet ovat lähtöisin siemenviljelykseltä.

Hyvät perintötekijät toimivat metsänomistajan hyödyksi puiden koko eliniän. Mikä parasta, jalostetun kylvösiemenen kilohinta on vain jonkin verran ”maatiaissiementä” korkeampi, eikä taimissa hintaeroa ole lainkaan.

Koko kiertoajan kattavilla simulaatioilla on osoitettu, että kylvösiemenen lisäkustannus maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Taloudellisesti ajattelevan metsänomistajan ei siten kannata viljellä metsäänsä heikkotuottoista metsikkökeräyssiementä, jos vain siemenviljelysaineistoa on saatavilla.

Valitettavasti jalostettua aineistoa ei tällä hetkellä ole kaikilta osin tarjolla kysyntää vastaavasti. Paras tilanne on männyllä Etelä- ja Keski-Suomessa.

Sen sijaan kuusen jalostetuista taimista on viime vuosina ollut niukkuutta siemenviljelysten useiden perättäisten huonojen käpysatojen seurauksena. Tilanne voi kuitenkin korjaantua hyvinkin nopeasti. Kuusi on harvoin mutta runsaasti kukkiva puulaji, ja yksi huippusato voi täyttää siemenvarastot vuosiksi eteenpäin.

Olemme Suomessa metsänjalostuksen tulosten hyödyntämisessä selvästi pidemmällä kuin monissa muissa samankokoisissa metsätalousmaissa.

Uudet valiosiemenviljelykset tuottavat suomalaisten puuntuottajien käyttöön perimältään korkealaatuisinta siementä koko Euroopassa. Vaikka vuosikymmenten aherruksen tulokset alkavat jo näkyä metsissämme, työ on vasta alussa.

Viljelykasvien jalostuksen saavutukset osoittavat, että sukupolvesta toiseen jatkuvalla risteyttämisellä, valinnalla ja testauksella päästään nykyistä vielä huomattavasti parempiin tuloksiin.

Tulevaisuuden valiopuiden siemenviljelyyn ja kasvulliseen lisäykseen tähtäävä työ on aloitettu risteyttämällä parhaat pluspuut keskenään ja istuttamalla niiden jälkeläiset valintakentille.

MATTI HAAPANEN

Kirjoittaja on Metsäntutkimuslaitoksella metsänjalostustoiminnasta vastaava vanhempi tutkija.

Avaa artikkelin PDF