Kotimainen puolustusteollisuus on noususuhdanteessa – ”Suuri osa työpaikoista syntyy kasvukeskusten ulkopuolelle”
Puolustusteollisuus on Suomessa keskittynyt enimmälti Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntiin sekä vähäisemmissä määrin Pohjanmaalle.
Puolustusteollisuuteen investoidaan Suomessa runsaasti. Kuva: Rami Marjamäki, Petteri Kivimäki, koonnut: Jarkko SirkiäKun Suomen talous tarpoo laskusuhdanteessa, on kotimainen puolustusteollisuus harvoja toimialoja, jossa investointien ja työpaikkojen määrä voimakkaasti lisääntyy.
”Vuodesta 2022 vuoteen 2023 jäsenyritystemme liikevaihto kasvoi 23 prosentilla. Kasvu jatkuu myös tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa”, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n toiminnanjohtaja Tuija Karanko kommentoi.
PIAn jäsenyritykset työllistivät vuonna 2023 yhteensä 10 100 ihmistä Suomessa.
”Puolustusteollisuudessa investoidaan ja uusia työpaikkoja syntyy. Rekrytoinnit käyvät parhaillaan aika kiivaina”, Karanko sanoo.
Huomattava osa työpaikoista syntyy maakuntiin.
”Suuri osa näistä työpaikoista syntyy kasvukeskusten ja yliopistokaupunkien ulkopuolelle. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa on paljon avoimia työpaikkoja ja sitä kautta mahdollisuuksia.”
Karangon mukaan uusia työpaikkoja on puolustusteollisuudessa tarjolla ainakin insinööreille, suunnittelijoille ja koodareille.
”Lisäksi tarvitaan runsaasti tehdastyöntekijöitä erilaisiin rooleihin.”
”Puolustusteollisuudessa investoidaan ja uusia työpaikkoja syntyy. Rekrytoinnit käyvät parhaillaan aika kiivaina.” Tuija Karanko
Suomen merkittävin puolustusteollinen yritys on Patria. Muita merkittäviä alan kaupallisia toimijoita ovat muun muassa Insta, Bittium, Nammo ja Savox Communications.
Puolustusteollisuus on Suomessa keskittynyt enimmälti Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntiin sekä vähäisemmissä määrin Pohjanmaalle.
”Nammo haki ja sai EU:n puolustusteollisuuden investointeja tukevasta ASAP-ohjelmasta 32,5 miljoonaa euroa investointeihin, jotka kohdistuvat pääasiassa Vihtavuoren ja Sastamalan tehtaisiin”, Karanko kertoo.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen yli-insinööri, insinöörieversti Ari-Jaakko Tuomisen mukaan puolustusteollinen tuotanto painottuu vahvasti maakuntien Suomeen.
”Tällä hetkellä on käynnissä Nammon suuntaan useampi iso investointi, joilla räjähdetuotantoa tehostetaan. Samalla seurannaisvaikutuksina erityisesti Keski-Suomen alueelle tulee vaikutuksia paljon. Vihtavuori ja Jyväskylän seutu on selkeä puolustusteollisuuden keskittymä.”
Muitakin vastaavia keskittymiä Suomesta löytyy.
”Tampere–Sastamala-alueella on paljon puolustusteollisuutta. Sielläkin toimintaa kehitetään, tuotantolaitteisiin investoidaan ja henkilöstöä lisätään.”
Patrian panssariajoneuvoprojektien kautta myös Hämeenlinnan seudulla nähdään suuria investointeja.
”6x6-panssariajoneuvojen valmistus on jo käynnissä ja sen tulevaisuudennäkymät ovat erittäin positiivisia. Hankkeessa on mukana useita Nato-maita.”
Etelä-Pohjanmaalla merkittävää puolustusteollista valmistusta on Ähtärissä ja Lapualla.
”Myös Oulun seudusta on tulossa kasvava ja kehittyvä puolustusvälineiden kehittämisen alue”, insinöörieversti kertoo.
”Vihtavuori ja Jyväskylän seutu on selkeä puolustusteollisuuden keskittymä.” Ari-Jaakko Tuominen
Puolustusvoimilla on olemassa strateginen huoltovarmuuskonsepti, johon kuuluu olennaisesti yhteistyö puolustusteollisten yritysten kanssa.
”Huoltovarmuuskonsepti Suomessa on lähes ainutlaatuinen maailmassa. Meiltä löytyy yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet huoltovarmuuteen ja varautumiseen. Sitten on Huoltovarmuuskeskus, joka merkittävänä valtio-omisteisena rahoittajana tukee yrityksiä tietyissä investoinneissa”, Tuominen tähdentää.
Olennaista on kyky kasvattaa tuotantoa merkittävästi lyhyellä aikavälillä.
”Räjähdetuotanto on jo pystytty Suomessa nostamaan erittäin hyvälle tasolle, ja sitä nostetaan edelleen. Tässä näkyy Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden pitkällinen yhteistyö”, Tuominen sanoo.
Insinöörieverstin mukaan Suomen sotilaallinen varautuminen on hyvällä tasolla.
”Silloinkin, kun turvallisuuspoliittinen tilanne oli rauhallisempi, Puolustusvoimat sitoutui näihin yrityksiin. Tärkeintä on, ettei kyvykkyyttä ajettu alas, kuten tehtiin monessa muussa Euroopan maassa.”
”Huoltovarmuuskonsepti Suomessa on lähes ainutlaatuinen maailmassa. Meiltä löytyy yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet huoltovarmuuteen ja varautumiseen.” Ari-Jaakko Tuominen
Puolustustarvikkeiden loppuasiakas on Suomessa aina valtio.
”Suomalainen teollisuus, myös puolustussektorilla kuten monessa muussakin, on pitkälti alihankintaa ja osajärjestelmätoimittajia”, Tuija Karanko toteaa.
Hän luonnehtii puolustusteollista markkinasegmenttiä äärimmäisen protektionistiseksi.
”On hyvä muistaa, että tässä ollaan kansallisen suvereniteetin ytimessä. Varsinkin sellaiset maat, joilla on mittavaa omaa puolustusteollisuutta, haluavat sitä ylläpitää ja suojella.”
Suomen Nato-jäsenyys ei protektionismia poista, Karanko painottaa.
”Kansainvälinen yhteistyö kyllä lisääntyy, muttei protektionismi mihinkään katoa. Kuten muillakin sektoreilla, puolustusteollisille yrityksille on luonteenomaista, että joissakin projekteissa tehdään tiivistä yhteistyössä ja toisissa projekteissa kilpaillaan kovasti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
