Asiakas toivoo kyläkauppaan postin ja apteekin palvelut
Joka vuosi noin 30 kyläkauppa lopettaa toimintansa. Vuonna 2012 niitä oli jäljellä 355.
Maaseudun kylissä ollaan valmiita suosimaan lähikauppoja paikallisten palveluiden säilyttämiseksi. Ongelmana on, että myönteinen asenne ei aina johda kaupassa käyntiin.
Asiakkaiden houkuttelemiseksi tarvitaan riittävästi oheispalveluita, jotta kyläkaupan ovi kävisi tiuhaan.
”Verkkopalvelut ja kyläkauppa yhdessä voisivat tarjota arjen palveluita haja-asutusalueille”, mainitsee esimerkkinä projektitutkija Jussi Nyrhinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Kaupassa voisi myös olla apteekin palvelupiste tai matkahuollon toimituspiste.
Nyrhinen muistuttaa, että elinvoimainen kyläkauppa on usein avaintekijä haja-asutusalueiden palveluiden ja asuttavuuden säilymiseksi. Kyläkaupat myös turvaavat koko Suomen tasapainoista alueellista kehitystä.
Nyrhinen esitteli Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä -hankkeen tuloksia Helsingissä torstaina.
Tuloksia varten tehtiin kysely viime syksynä. Siihen vastasi 1 504 iältään 18–75-vuotiasta henkilöä. Lisäksi haastateltiin kyläyhdistysten edustajia ja pilottikylien edustajia.
Maaseudulla asuville vanhuksille ja nuorille lähikaupoissa asiointi on erityisen tärkeää. Sen sijaan pariskunnat ja lapsiperheet suosivat muita kuin lähikauppoja.
Tutkimukseen vastanneet olivat tyytyväisiä lähikauppansa aukioloaikoihin ja sijaintiin, mutta hintatasoon ja oheispalveluiden valikoimaan ei.
Suurin osa vastaajista ei pitänyt sosiaalista vuorovaikutusta erityisen tärkeänä asioidessaan lähikaupassa. Toisaalta erityisesti vanhuksille tuttujen ihmisten näkeminen ja asiakaspalvelu olivat tärkeitä.
MAIJA ALA-SIURUA
Kyläkauppahankkeen kotisivut www.jyu.fi/kylakauppa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
