Lähes 500 ilvestä saaliiksi

Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Kuva: Markku Vuorikari

Ilveksen pyynti päättyi helmikuun lopussa. Saaliiksi saatiin 486 ilvestä. Edellisellä kaudella ilvessaalis oli 477 eläintä.

Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan yhteensä 508 ilveksen metsästämiseen, joista 497 lupaa myönnettiin poronhoitoalueen ulkopuolelle.

Luvat suunnattiin ilveksistä kertyneiden havaintojen ja Luonnonvarakeskuksen pentuemääräarvion perusteella ilvestiheimmille alueille sekä alueille, joilla kanta on voimakkaasti runsastunut. Poikkeuslupia jäi käyttämättä koko maassa 22 kappaletta.

Luvansaajia suositeltiin kohdistamaan metsästys ensisijaisesti yksilöihin, jotka liikkuvat lähellä asutusta tai muuten aiheuttavat ongelmia. Lupia painotettiin esimerkiksi Kainuun metsäpeura-alueelle.

Pyynnin lisääminen Kainuun alueella voi pienentää ilveskantaa. Kun kanta olisi pienempi, myös poronhoitoalueelle vaeltavien ilvesten määrä ja porovahingot olisivat pienemmät. Kainuun metsäpeura-alueiden pohjoispuolella sijaitsevalla poronhoitoalueella ilvesten aiheuttamat porovahingot ovat olleet voimakkaassa kasvussa.

Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot. Erityisesti pentuehavainnot ovat kannan arvioinnin kannalta tärkeitä.

Ilveshavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot ovat haettavissa Suomen riistakeskuksen yhteystietohausta.

Koko maassa esiintyvä ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto, jonka määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kannansäätelyllä pyritään pitämään ilveskanta vakaana, säilyttämään eläinten ihmisarkuus ja vähentämään ilveksen aiheuttamia vahinkoja.