Pirjo Tapanila otti harvinaisuudet kaupalliseen tuotantoon
HUITTINEN (MT)
Huittislainen Pirjo Tapanila napsauttaa elokuisena iltapäivänä pellollaan kasvavasta parimetrisestä maissikasvustosta tähkän ja kuorii sen. Kullankeltaista tähkää ojentaessaan hän antaa kyytipojaksi tärkeän neuvon: tuoretta kotimaista maissia ei kannata keittää.
”Maissi kannattaa ehdottomasti syödä sellaisenaan.”
Puutarhuri on oikeassa. Maku on makea, rakenne rapsakka ja mehukas.
Tapanila tunnetaan hyvistä neuvoistaan. Innokas ruuanlaittaja on testannut, millä tavalla nautittuna hänen viljelemänsä vihannekset ovat parhaimmillaan. Neuvoja hän jakaa suoramyyntitapahtumissa ja kiertäessään kaupoissa esittelemässä tuotteitaan.
Ja testattavia vihanneksia riittää. Tulevana kesänä hänen pelloillaan kasvaa maissin lisäksi ainakin kesäkurpitsaa, kurpitsaa, suippokaalia, kyssäkaalia ja lehtikaalia, pinaattia ja erilaisia papuja.
Nykypäivän erikoistuneessa tuotannossa vastaava monipuolisuus on harvinaista.
Erikoiskasvien viljelyllä on Tapanilan tilalla pitkä historia, mutta vielä kymmenkunta vuotta sitten hänen kaupallisesti viljelemänsä kasvivalikoima oli suppea.
Aikaisemmin hän viljeli pääasiassa kesäkurpitsaa Saarioisten Huittisten säilyketehtaalle ja keräkaalia keuruulaiselle Vaissille.
Kun Saarioinen luopui säilykkeistä ja myi toiminnan Felixille, myös sopimustuotanto yhtiölle päättyi.
Keräkaalista oli pakko luopua terveydellisistä syistä. ”Jalat eivät kestäneet rasitusta.”
Sopivasti tähän saumaan osui Huittisissa toimivan Satafood-kehittämisyhdistyksen hanke, jossa kartoitettiin uusia viljelykasveja avomaavihannesten tuotantoon.
Satafoodin hankkeessa testattuja vihanneksia olivat eriväriset porkkanat ja punajuuret, kurpitsat, mangoldi, maissi, Uuden-Seelannin pinaatti, avomaan tomaatti, pavut ja punainen suippokaali.
Pirjo Tapanila ryhtyi hankkeen koepuutarhuriksi testaamaan vihannesten soveltuvuutta satakuntalaisiin oloihin.
Hanke päättyi jo pari vuotta sitten, mutta sen tuoma monipuolisuus jäi Tapanilan tilalle.
Samalla myös toiminnan luonne muuttui huomattavasti aikaisemmasta.
Enää Tapanilalla ei ole sopimusviljelyä, vaan hän tekee yhteistyötä paikallisten kauppiaiden kanssa.
Siinä tilan sijainti on suureksi eduksi.
”Isot kaupungit, Rauma ja Pori, ovat lähellä, ja myös Huittisissa tuotteille on hyvin kysyntää.”
Uusi kasvukausi on jälleen aluillaan. Vuodenkierrossa ollaan Tapanilan tilalla nyt siinä vaiheessa, että viljelysuunnitelmat ovat valmiina ja siementilaukset tehty.
Huhtikuussa Pirjo Tapanila kylvää ensimmäiset siemenet kasvihuoneeseen itämään. Jos kevät on aikainen, ensimmäiset kasvit ovat ulkona kasvamassa toukokuussa, hän kertoo.
Viime vuodet ovat olleet Huittisissa avomaavihanneksille suotuisia.Viime vuonna hän istutti ensimmäiset kesäkurpitsat avomaalle jo toukokuussa.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
