Ylen tehtävät on määritelty laissa, eikä niihin ole tulossa muutoksia

Yleisradion julkisen palvelun tehtävät on määritelty laissa. Kuvassa linkkitorni Helsingin Pasilassa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.  

Yleisradion julkisen palvelun tehtävät on määritelty laissa, eikä niihin ole tulossa muutoksia. Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta pohtinut työryhmä ei puheenjohtaja Matias Marttisen (kok.) mukaan esittänyt muutoksia tehtäviin, koska puolueiden kesken ei löytynyt asiasta yhteisymmärrystä pitkien keskustelujen jälkeenkään.

”Kävimme usean tunnin keskustelun muun muassa siitä, mitä tarkoittaa virikkeellinen viihde. Se kertoo siitä, että kävimme tarkasti läpi myös tätä puolta, mutta sieltä ei löytynyt yhteisymmärrystä”, Marttinen kertoi torstaina illansuussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hän viittasi siihen, että lain mukaan Ylen tehtäviin kuuluu muun muassa tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä.

Laissa määritellään, että Ylen tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Sisältöpalveluita tulee tarjota valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Laissa muun muassa mainitaan, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee tukea kansanvaltaa tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja tulee painottaa sekä tarjota hartausohjelmia.

Suomen- ja ruotsinkielistä väestöä tulee kohdella yhtäläisin perustein, ja palveluja tulee tuottaa saamen-, romanin- ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielillä.

Ohjelmatoiminnassa tulee tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille.

Marttisen mukaan työryhmän päätökset näkyvät esimerkiksi niin, että Yle käyttää jatkossa yhä enemmän ulkoisia ostoja hyödykseen, mutta Ylen ydintehtäviä ne eivät millään tavalla uhkaa.

Työryhmä piti esimerkiksi ensisijaisen tärkeänä, että Ylen ruotsinkielinen ja vähemmistökielien sisällöntuotanto ja levitys turvataan nykytasoa vastaavana. Samoin se piti ensisijaisena, että Ylen valtakunnallinen ja maakunnallinen uutistoiminta ja lähetykset turvataan monimuotoisen tiedonvälityksen varmistamiseksi.

Lisäksi työryhmä korosti muun muassa Ylen roolia kotimaisen kulttuurin saatavuuden varmistajana, Ylen oppimisen sisältöjä sekä korkealaatuisten lasten ja nuorten ohjelmien tuotannon jatkamista.

Työryhmä päätti myös laajentaa huoltovarmuutta koskemaan poikkeusolojen radio- ja televisiotoiminnan lisäksi myös muuta tiedonvälitystä.

Perussuomalaisten Joakim Vigelius olisi halunnut tarkkarajaistaa Ylen lakisääteisiä tehtäviä. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa, että esimerkiksi urheilua ei Yle-laissa mainita sanallaan, mutta silti Yle käyttää urheiluun kymmeniä miljoonia euroja.

”Se ehkä kertoo siitä, että Ylellä on paljon valtaa valikoida, missä laajuudessa se toteuttaa tehtäviä ja miten tulkitsee lainsäädäntöä”, Vigelius sanoi.

Sen sijaan Ylen rahoitukseen on tulossa merkittäviä leikkauksia. Torstaina kerrottiin, että vuoden 2027 tasossa Yleä koskevien säästöjen vaikutus on noin 66 miljoonaa euroa. Ylen rahoitus oli viime vuonna 576 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 523 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Yleisradion kuluista vajaat puolet oli tilinpäätöksen mukaan henkilöstökuluja. Niihin käytettiin noin 248 miljoonaa euroa. Yle kertoo nettisivuillaan, että yhtiöllä oli viime vuonna vajaat 3 000 vakituista työntekijää. Freelancer-palkkioita maksettiin kaikkiaan yli 4 100 ihmiselle.

Toiseksi suurin potti eli noin 63 miljoonaa euroa meni ohjelmatoiminnan kuluihin. Niitä ovat esimerkiksi esityskorvaukset sekä ohjelmatoiminnan tuotantopalvelut.

Erilaisiin esitysoikeuksiin kului 60 miljoonaa euroa. Näihin kuuluvat kotimainen ja ulkomainen ohjelmahankinta sekä urheiluoikeudet.

Teknologiakuluihin, kuten konsultointiin, ohjelmistoihin ja ylläpitoon, kului 49 miljoonaa euroa, jakelukuluihin noin 31 miljoonaa euroa ja vuokriin ja kiinteistökuluihin noin 22 miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuuden poistoihin kirjattiin reilut 19 miljoonaa euroa.

Muihin kuluihin, kuten matkakuluihin, asiantuntijoihin ja konsultointiin, tutkimukseen, pienlaitehankintoihin sekä edustus- ja kokouskuluihin käytettiin vajaat 32 miljoonaa euroa.

Sisältöihin ja palveluihin Yle ilmoittaa käyttäneensä viime vuonna 429 miljoonaa euroa. Tästä kolmannes, noin 144 miljoonaa, käytettiin valtakunnallisiin ja alueellisiin uutisiin ja ajankohtaissisältöihin.

Kulttuuri- ja viihdesisältöihin käytettiin noin 89 miljoonaa euroa, asiasisältöihin reilut 62 miljoonaa euroa ja draamasisältöihin noin 52 miljoonaa euroa.

Urheilusisältöjen osuus potista on 11 prosenttia eli noin 46 miljoonaa euroa. Tähän kuuluivat esimerkiksi jalkapallon ja yleisurheilun MM-kisat sekä taitoluistelun arvokisat.

Lasten- ja nuortensisältöihin Yle käytti viime vuonna vajaat 37 miljoonaa euroa. Näihin kuuluvat esimerkiksi Pikku Kakkonen ja Galaxi sekä ruotsinkielinen BUU-klubben.

Yleisradio on STT:n asiakas.