UUTISTAUSTA Kuningaskunta uusjakoon
Yhdistynyt kuningaskunta, Britannia on merkillinen hallinnollinen rakennelma.
Britanniassa on liittovaltion piirteitä, koska se on neljän eri maan, Englannin, Walesin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin yhteenliittymä.
Skotlannin kansanäänestyksen jälkeen unioni säilyy entisellään. Saarivaltion kulisseissa lähti silti merkittäviä muutoksia käyntiin.
Kuuluisan London School of Economicsin Eurooppa-instituutin professori Iain Begg on syntyisin Glasgowista, siis Skotlannista.
”Kaksi asiaa on muuttunut kansanäänestyksen jälkeen”, sanoo professori Begg Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Ensinnäkin Skotlannin itsenäisyystaistelu meni niin pitkälle, että Britannian parlamentin täytyi irtautumiskampanjan viime viikkoina luvata Skotlannin hallitukselle entistä enemmän valtaa. Tärkeimmät lupaukset koskevat Skotlannin valtuuksia säädellä verotusta ja alentaa tuloveroja. Samalla brittipuolueet lupasivat, että julkisten varojen siirto Britannian muista osista Skotlantiin jatkuu entisellään.
Professori Begg ennustaa, että lähikuukausina syntyy kokonaan uudenlainen federatiivinen sopimus Britannian ja Skotlannin välille. Tämä voimistaa uudistusvaatimuksia myös Walesissa ja Englannissa.
”Nyt alkaa uusi ja laaja kansallinen poliittinen keskustelu siitä millä tavalla Britannian eri osat hallinnollisesti linkitetään yhteen.”
Konservatiiveja edustava Britannian pääministeri David Cameron on luvannut järjestää kansanäänestyksen maan EU-jäsenyydestä vuonna 2017.
Nyt Britanniassa kysytään, miten Cameron oikeastaan joutui tilanteeseen, jossa hän oli lähellä menettää kuningaskunnan yhtenäisyyden. Cameron on ilmeisesti arvioinut tilanteen väärin. Ja pääsi pälkähästä vain runsailla poliittisilla lahjuksilla Skotlantiin.
”Jos Cameron teki näin paljon virhearvioita Skotlannin suhteen, niin miten voimme olla varmoja, että Cameron arvioi Britannian suhteen EU:hun yhtään sen paremmin”, tulkitsee Begg brittien tuntoja.
Vuonna 2015 Britanniassa järjestetään kansalliset vaalit.
”Skotlannin kansanäänestyksen tuloksesta saattaa aiheutua, että työväenpuolue voittaa ensi vuoden kansalliset vaalit. Se pienentää todennäköisyyttä, että Britannia eroaisi EU:sta”, sanoo Begg.
Entä uskoiko skottiprofessori itse kotimaansa irtautumiseen Britanniasta?
”En koskaan oikeastaan uskonut, että kyllä-puoli voittaisi. Ja olisin oikeastaan ollut pahoillani, jos itsenäisyyden kannattajat olisivat saaneet enemmistön. En halua menettää oikeuksiani EU-kansalaisena, ne ovat minulle hyvin arvokkaita”, sanoo lontoolaistunut Eurooppaprofessori.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
