Tiesitkö? Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään julkisella sektorilla yksityistä aiemmin – ihmisen työkykyä tulkitaan eri tavoin

Julkisella sektorilla työskentelee paljon opettajia. 

Suomi on tasa-arvoisena mainostettu maa, mutta eläkkeissä on outo erikoisuus: julkiselta sektorilta päästään – tai joudutaan – työkyvyttömyyseläkkeelle yleisemmin kuin yksityiseltä sektorilta.

Ero on erityisen suuri osatyökyvyttömyyseläkkeissä.

Syynä on, että työvoima on julkisella puolella yksityistä iäkkäämpää sekä nais- ja asiantuntijavaltaisempaa. Julkisella puolella on paljon opettajia sekä lähi- ja lastenhoitajia.

Jos julkisen työnantajan kuten kunnan palveluksessa oleva tulee työkyvyttömäksi, hänen tilannettaan arvioidaan ikään katsomatta ammatillisen työkyvyttömyyden kannalta: voiko hän enää tehdä omaa työtään?

Jos työkyvyttömyys sen sijaan kohtaa yksityisen sektorin työntekijää, tätä arvioidaan yleisen työkyvyttömyyden kannalta: pystyykö hän enää mihinkään työhön joko suoraan tai uudelleen kouluttamalla?

Tämä arviointi koskee alle 60-vuotiaita, mutta 60 vuotta täyttäneillä katsotaan lisäksi julkisen puolen käyttämää ammatillista arviointia eli ihmisen kykyä tehdä entistä työtään.

Työkyvyttömyyshakemusten määrä nousee 60-vuotiailla jyrkästi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuserot voivat johtua myös siitä, että kunta-alan ja yksityisen sektorin rahoitus työkyvyttömyyseläkkeissä on erilainen, kertoo eläketurvakeskuksen erikoistutkija Anu Polvinen.

Tutkimusten mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirrytään yleisemmin suurilta kuin pieniltä työnantajilta. Julkisen sektorin työnantajat ovat pääasiassa suuria työnantajia.

”Suurissa yrityksissä osa-aikatyön järjestäminen voi olla helpompaa. Yksityisellä saatetaan myös irtisanoa helpommin, mikä voi johtaa työttömyyteen.”

Polvisen mukaan ammattirakennetta suurempia selittäjiä julkisen ja yksityisen eroihin ovat ikä ja sukupuoli.

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään liki yhtä usein julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Kuten osatyökyvyttömyyseläkkeissä myös näissä useimmin eläkkeelle jäävät työntekijät ja vähemmän asiantuntijat.

Yleensä syyt ovat fyysisiä, mutta nuorilla ovat yleistyneet mielenterveyssyistä alkavat eläkkeet. Nuorille työkyvyttömyyseläke tarkoittaa pieniä tuloja pysyvästi, kun työvuosia ja ansiota ei ole ehtinyt kertyä.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä tuplaantui 2000-luvun alusta vuoteen 2021, jolloin heitä oli jo 21 000.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokonaismäärä on kuitenkin pienentynyt 2000-luvulla 270 000:sta alle 200 000:een. Näin siksi, että työntekijät vähenevät.

Suuret ikäluokat ovat jo vanhuuseläkkeellä ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vähentyneet. Myös työkyvyttömyyseläkemenot ovat puolittuneet kahdesta yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.