vierasyliö Hajautettu yhteis-kuntamalli on tehokas

Keskittämisen sijaan voimme rakentaa yhteiskunnan myös

hajautetusti. Kun teemme sen viisaasti, hajautuksesta on

rakennettavissa koko Suomelle merkittävä kilpailuetu.

Pysähdyin asian ääreen vakavasti noin kymmenen vuotta sitten toimiessani kansainvälisen yrityksen toimitusjohtajana.

Amerikkalainen asiakas teki

kaupan sillä ehdolla, että työ tehdään Kajaanissa.

Toimimme 16 eri maassa ja Suomessakin usealla eri paikkakunnalla. Tieto tietyn alan

osaajien keskittymisestä oli

tavoittanut amerikkalaisenkin asiakkaan.

Jos hajautettu työ onnistuu Suomesta toiselle puolelle

maapalloa, miksemme pysty

rakentamaan omaa yhteiskuntaamme siten, että jokainen voi asua siellä missä haluaa?

Hajautetun yhteiskunnan

rakenne perustuu kunkin alueen

omiin luontaisiin voimatekijöihin. Niistä nousee niin maaseudun kuin kasvukeskustenkin elinvoima, työpaikat ja innostus oman alueen kehittämiseen.

Aluepoliittisia toimia tarvitaan jatkossakin, mutta niiden kärjessä pitää olla alueiden tunnistetut ja kestävät kilpailuedut. Niitä voivat olla esimerkiksi luonto, mineraalit, metsävarat, maatalous, matkailu, motivoitunut ja pysyvä työvoima.

Tukitoimiinkin saadaan enemmän tehoa, kun niillä vahvistetaan alueen omia vahvuuksia ja poistetaan työpaikkojen syntymisen esteitä.

Hajautetussa mallissa ihminen voi tehdä työtä ja asua haluamallaan paikkakunnalla – koko Suomessa. Lapualta tai Ruokolahdelta voidaan tehdä etätyötä ja työn tulokset siirretään datalinjoja pitkin asiakkaalle.

Hajautettua työtä on myös

sahan toimiminen lähellä

luonnonvaroja, maatilan

toimiminen kylän elinvoiman keskiössä tai vaikkapa puhelinpalvelukeskuksen työntekijä,

joka neuvoo espoolaista asiakastaan Taivalkoskelta.

Hajautetun työn edellytyksenä ovat hyvät liikenneyhteydet ja dataverkot. Alueen luontaisia elinvoimatekijöitä tulee vahvistaa ja tukea jatkossakin. Kuljetus- ja maataloustukia tarvitaan hajautetunkin talouden oloissa.

Ilmastonmuutos ja väestön määrän lisääntyminen ovat tosiasioita. Kiinalaiset ostavat viljelysmaata Afrikasta ja vievät ruokaa nälkää näkevistäkin maista. Toisaalta ruuan hinta tulee nousemaan ja ilmaston lämpeneminen voi parantaa suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiä.

Maailmanlaajuisten virtausten perusteella – nyt jos koskaan

– suomalaisten tulisi satsata maatalouteen. Pitää varmistaa edellytykset nuorelle viljelijälle

ottaa tila sukupolvenvaihdoksessa vastaan.

Kotimainen lähiruoka on puheissa kaikkien huulilla. Puheet pitää muuttaa teoiksi ja ryhtyä määrätietoisesti toimiin, jotta maatalous saadaan kannattavaksi myös maatalousyrittäjille.

Maatalous on hajautetun

yhteiskuntarakenteen tukipilareita. Jos se ajetaan kokonaan alas, voidaan unohtaa myös

koko Suomen pitäminen elinvoimaisena.

Olen puuhannut Kempeleeseen

energiaomavaraisen asuinalueen. Siellä sähkö ja lämpö tehdään puuhakkeesta. Aluetta ei ole liitetty lainkaan valtakunnan sähköverkkoon.

Jos kaikki suomalaiset asuisivat vastaavalla tavalla tehdyissä asunnoissa, kotitalouksien sähköt, lämmöt sekä miljoonan sähköauton kulkeminen voitaisiin toteuttaa käyttämällä viidennes Suomen metsien vuosikasvusta.

Risuilla ja männynkävyilläkin voidaan energia-asioita ratkoa, jos tahtoa löytyy.

Miksi bioenergiaa ei saada

voimallisemmin käyttöön?

Korvaamalla kallis tuontiöljy ja -sähkö kotimaisella bioenergialla voidaan myös vaihtotaseen alijäämämme oikaista nopeasti.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa vieraili amerikkalainen tutkija. Hänen viestinsä oli, että tuontiöljystä maksettava euro ei ole samanarvoinen kuin sen korvaava kotimaisen vaihtoehdon euro.

Kotimainen bioenergia työllistää Suomessa ja sen vaikutus on kansantalouden näkökulmasta ehkä viisi euroa. Kotimaisen bioenergian vaikutus kansantalouteen voi olla siis jopa viisinkertainen tuontienergiaan

verrattuna.

Omassa visiossani hajautetun yhteiskunnan energia tehdään myös hajautetusti työllistämällä

samalla ihmisiä lähiseudulla. Voidaan puhua lähiruuan

tapaan lähienergiasta.

Energiantuotanto voi perustua metsänkasvuun, jätteiden hyödyntämiseen biokaasuna

lähiliikenteessä tai sähkön

tuotannossa tai vaikkapa jäteoljen tai muun ruuantuotannon jätteiden hyödyntämiseen

etanolin tuottamisessa.

Näihin löytyy myös suomalaista teknologiaa. Saksassa on jo satoja maatiloja, jotka saavat merkittävän lisätulon energiayrittäjyydestä.

Hajautetussa yhteiskunnassa myös opetusta ja koulutusta

sekä hallintoa voidaan

hajauttaa rohkeasti. Puolangan lukiossa opiskellaan etäopetuksen avulla japanin kieltä

ja Joensuusta pystytään

osallistumaan vaikkapa

Harvardin yliopiston luennolle suomalaisten tekemällä

virtuaaliyliopiston alustalta.

Verotoimisto voi sijaita myös missä vain. Usein pienillä paikkakunnilla etuna ovat pysyvä henkilöstä ja edulliset tilat.

Valtionhallinnon tehtävien

sijoittamisesta eri puolille

Suomen tuottaa myös julkisen sektorin kustannusten säästöjä.

Hajautetun yhteiskunnan ajatus lähtee kasvukeskusten

ja maaseudun yhteiselosta

sekä eri alueiden luontaisten vahvuuksien hakemisesta.

On kaikkien edun mukaista, että luonnonvaroja hyödynnetään kestävällä tavalla, mutta tehokkaasti.

Ahneuden ekonomian sijaan meidän tulee määrätietoisesti

hakea kohtuuden ekonomian mukaisia pitkäjänteisiä ja

kestäviä ratkaisuja.

Nyt on korkea aika tunnustaa hajautettu yhteiskunta suomalaisten voimavaraksi ja toimia sen mukaisesti.

JUHA SIPILÄ

Kirjoittaja on kempeleläinen yrittäjä ja kansanedustaja (kesk.).

Avaa artikkelin PDF