Kosteus suosii etanoita AJANKOHTAISTAKASVINSUOJELUSTA
Sateet ja pitkään rehevissä kasvustoissa säilyvä kosteus suosivat etanoita. Kosteissa oloissa etanat voivat kiivetä tähkiin syömään kehittyviä jyviä.
Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 28.7. oli 632 päiväastetta. Viime vuonna vastaavaan aikaan lämpösumma oli 834 päiväastetta.
Sateet ja kasvustojen kosteus lisäävät etanariskiä.
Etanoita on yleisimmin pientareiden ja monivuotisten nurmikasvustojen läheisyydessä sekä suorakylvetyillä lohkoilla. Etanariski on huomioitava etenkin uusissa syysöljykasvikasvustoissa ja syysviljalohkoja perustettaessa.
Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkoilla, joilla etanoita esiintyy runsaasti. Etanoiden torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.
Hukkakaurat kerätään tarkasti juurineen ja versoineen muovisäkkiin ja poltetaan. Hukkakauran siemenet ovat itäviä viikon kuluttua röyhylle tulosta. Kitketyt alueet on tarkastettava uudelleen viikon kuluttua.
Hukkakaurakierroksia tehtäessä on hyvä todeta ja kirjata myös muu rikkakasvien torjunnan onnistuminen.
Viljojen kasvitautioireet ovat parhaimmin tunnistettavissa ennen tuleentumista. Torjunta-ajat ovat myöhäisimpiä kasvustoja lukuun ottamatta pääsääntöisesti ohi. Lehtilaikkutaudit ovat edenneet käsittelemättömillä tai varhain torjutuilla lohkoilla.
Ohraa vioittavat erityisesti verkkolaikku ja rengaslaikku, kevätvehnää piste- ja ruskolaikku. Ruskolaikun oireita on nähtävissä myös tähkässä. Ilmalevintäiset kasvitaudit härmä ja ruosteet voivat edelleen lisääntyä, jos sateiden välissä on kuivia jaksoja.
Bakteerin aiheuttaman kehälaikun oireita on näkyvissä kaurakasvustoissa. Kehälaikun ensioireet ovat pieniä vaaleanvihreitä soikeita laikkuja. Vähitellen laikun keskiön vihertävä väri muuttuu vetisen harmaaksi tai rusehtavaksi.
Myöhemmin lehtilaikku erottuu tummemman punaisena. Kasvustoruiskutukset eivät tehoa kehälaikkuun. Kehälaikku leviää edelleen kasvijätteen ja siemenen välityksellä.
Punahomeita aiheuttavat Fusarium-sienet leviävät kasvustossa sadon kuivaukseen asti. Puitu sato tulee kuivata mahdollisimman pian korjuun jälkeen. Ensioireet ovat jo näkyvissä kaurassa ja ohrassa yksittäisten jyvien värimuunnoksina.
Oire näkyy ohrassa tummanruskeana ja vehnässä sekä kaurassa vaaleampana alueena. Alue laajenee ja vehnässä siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea.
Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailuaika jatkuu vehnän kukintavaiheeseen saakka. Riski on suurin lohkoilla, joilla on viljelty useana vuonna vehnää.
Tarkkailuun kannattaa ryhtyä, jos sääsken muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta sekä lämpötila yli 14 astetta.
Hernekääriäinen lentohuippu on pääosin jo ohitettu, mutta lohkojen välillä on suurta vaihtelua. Riski on suurin alueilla, joilla on viime vuonna viljelty hernettä. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella.
Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun avulla. Oikea ruiskutusajankohta on heti, kun toukat ovat kuoriutuneet munista, mutta eivät ole vielä ehtineet kaivautua palkoihin.
Ruiskutus tehdään joka tapauksessa vasta kukinnan alettua. Kukkivan herneen käsittely on sallittu vain mehiläistenlentoajan ulkopuolella kello 21–06. Käyttö lähempänä kuin 60 metrin päässä mehiläispesistä on kielletty ilman mehiläishoitajan lupaa.
Pihlajanmarjakoin munien kuoriutuminen alkaa mantereen lämpimillä kasvupaikoilla pääosin olla ohi, muualla kuoriutuminen jatkuu vielä elokuun alkupuolella. Vioituksia havainnoimalla arvioidaan kasvinsuojeluruiskutusten ja tarkkailun onnistumista.
Vioitukset ovat runsaimmat omenatarhojen reunaosissa, pienissä tarhoissa ja yksittäisissä puissa vioitus voi olla totaalista. Pihlajanmarjakoin lento on jo ohi Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta feromonipyydyksiin saattaa lentää vielä omenansilmukoita.
Omenakirvan torjuntaan voi loppukesällä olla tarvetta lähinnä nuorilla omenapuilla.
Omenankehrääjäkoit aloittavat muninnan elokuun alussa. Valkeat, mustapilkkuiset koiperhoset on helppo havaita lentelemässä tarhassa.
Hernekääriäinen lentohuippu on pääosin jo ohitettu, mutta lohkojen välillä on suurta vaihtelua. Riski on suurin alueilla, joilla on viime vuonna viljelty hernettä. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella.
Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun avulla. Oikea ruiskutusajankohta on heti, kun toukat ovat kuoriutuneet munista, mutta eivät ole vielä ehtineet kaivautua palkoihin.
Ruiskutus tehdään joka tapauksessa vasta kukinnan alettua. Kukkivan herneen käsittely on sallittu vain mehiläistenlentoajan ulkopuolella kello 21–06. Käyttö lähempänä kuin 60 metrin päässä mehiläispesistä on kielletty ilman mehiläishoitajan lupaa.
LUONNONVARAKESKUS
www.luke.fi/kasper
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
