Tämä vuosi voi tuoda lisää populistisia vaalivoittoja Euroopassa

Kuva: Eija Mansikkamäki

Pörssikurssien ennustetaan heilahtelevan maailmanpolitiikan epävarmuuden ja keskuspank­kien korkopäätösten vuoksi, mutta yllätyksiä voivat tuoda myös vaalit.

Suomen presidentinvaalit sujuivat odotusten mukaan, ja vuoden jatkostakin toivotaan tyyntä, kun maa on päässyt talouskasvun makuun. Toiveet tuskin paljon painavat, kun muissa maissa vaelletaan vaaliuurnille.

Italiassa äänestettiin sunnuntaina. Maa on euroalueen kolmanneksi suurin ja pahasti velkainen, ja EU-komissio odottaa siltä sakkojen uhalla taloutensa uudistamista.

Sekava poliittinen tilanne jatkui vaalien jälkeen, sillä selvää enemmistöä ei syntynyt. Suurimmaksi puolueeksi ylsi populistinen Viiden tähden liike, mutta vahvimmalta hallitukseen näyttää oikeistolainen vaaliliitto, jonka keulakuvana on entinen pääministeri Silvio Berlusconi, 81.

Jo tammikuussa Tšekki äänesti itselleen presidentin. Istuva presidentti Miloš Zeman, 73, sai viiden vuoden jatkopestin. Zeman tunnetaan EU-kriittisenä, Venäjä-myönteisenä ja maahanmuuttovastaisena johtajana, joka on väläyttänyt jopa kansanäänestystä EU-erosta.

Puheilla voi olla väliä, sillä presidentillä on sananvaltaa esimerkiksi pääministerin valintaan. Jos Zemanin suosikki, Tšekin oma ”Trump”, miljonääri ja populisti Andrej Babis saa jatkopestin, maan pelätään siirtyvän Puolan ja Unkarin tielle ja etääntyvän Euroopan unionista.

Unkarin parlamenttivaalit pidetään 8. huhtikuuta, ja vahva pääministeriehdokas on oikeistolaisen Fidesz-puolueen Viktor Orbán. Hän on ollut tehtävässään vuodesta 2010 ja sitä ennen vuosina 1998–2002.

Populistinen Orbán on harjoittanut tiukasti kansallismielistä ja maahanmuuttovastaista politiikkaa, mutta oppositio on maassa edelleen hajanainen. Fideszin kannatus on yli 50 prosenttia, toisena tulee 15 prosentilla äärioikeistolainen Jobbik ja kolmantena 12 prosentilla sosialistinen MZSP. Seitsemään prosenttiin yltävät vihreät ja liberaalit ovat yhdistämässä voimiaan vaaleihin.

Oppositiossa virisi hiljattain toivo muutoksesta, kun puolueista riippumaton Peter Marki-Zay voitti paikallisvaaleissa Fideszin ehdokkaan reilulla erolla. Huhtikuun vaaleja ajatellen vaihtoehdon vyöry saattaa kuitenkin lähteä liikkeelle liian myöhään.

Jos Fideszin kannatus putoaa alle 45 prosentin, puolue ei saa enää parlamenttiin kahden kolmasosan enemmistöä eikä siten perustuslain säätövaltaa.

Seuraavana äänestetään itänaapurissamme Venäjällä, missä ennakkosuosikki Vladimir Putin uusinee 18. maaliskuuta kuuden vuoden kautensa, neljättä kertaa.

Suomen kannalta merkittävimmät vaalit järjestetään ehkä kuitenkin länsinaapurissa. Ruotsissa on valtiopäivävaalit syyskuussa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

”Meidän kannaltamme kiinnostavaa on, puhutaanko vaaleissa turvallisuuspolitiikasta ja miten. Muissa maissa vanha meno jatkuu vaalein jälkeenkin.”

Tätä vuotta tärkeämpiä olivat viime vuoden vaalit Saksassa ja erityisesti Ranskassa. Jos Marine Le Pen olisi voittanut, EU natisisi nyt, kun Ranska tekisi lähtöä eurosta ja unionista.

”On Suomen etu, että EU:n toiminta jatkaa Britannian lähdettyä Saksan ja Ranskan ja vahvan EU-myönteisyyden varassa”, Tiilikainen sanoo.

”Kansalaisten EU-myönteisyys on vahvaa myös Puolassa ja Unkarissa, vaikka tilanne onkin ongelmallinen. EU joutuu kurittamaan maita ja yrittää samalla markkinoida ulospäin unionin ilosanomaa.”

Tiilikaisen mukaan maiden poliittisten kenttien jyrkät jakolinjat muistuttavat menneisyydestä.

”Puolassa ja Unkarissa kipuillaan vielä lähihistorian kanssa ja puretaan auki neuvostoajan perintöä. Eurooppalainen identiteetti ei ole vielä täysin tullut esiin, ja jos se tulee, on kiinnostavaa nähdä, millainen se on.”

Puolassa pidetään loppuvuonna paikallisvaalit, joita värittää Laki ja oikeus -puolueen ajamat ja EU:n näkökulmasta kyseenalaiset vaalitavan uudistukset.

Muitakin vaaleja on ollut ja mennyt: Kyproksen presidentinvaalit tammikuussa, Slovenian parlamenttivaalit heinäkuussa ja Latvian ja Luxemburgin lokakuussa sekä Irlannin presidentinvaalit marraskuussa.

Suomen kannalta tärkeät ovat omat, ihka ensimmäiset maakuntavaalimme lokakuussa.