EU-huippukokous hyväksyi yhteiset talouskurisäännöt
BRYSSEL (MT)
EU-maiden huippukokous hyväksyi kaikkia jäsenmaita koskevat yhteiset talouskurisäännöt.
Kokous haki keinoja, joilla parannetaan EU-maiden työllisyyttä ja kilpailukykyä sekä saadaan aikaan talouskasvua.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo olevansa tyytyväinen huippukokouksen tuloksiin. Hän luonnehtii perjantaina päätynyttä kokousta ”ruisleipäkokoukseksi”, koska hänen mukaansa kokous keskittyi niihin asioihin, mihin EU:ta tarvitaan.
”Kokous keskittyi sisämarkkinoiden syventämiseen, yhteisen ulkopolitiikan linjaamiseen, EU-maiden talouksien rakenteen ja kilpailukyvyn tarkempaan koordinaatioon”, Katainen luettelee.
Hän muistuttaa, että juuri näiden asioiden vuoksi Suomi liittyi aikoinaan EU:n jäseneksi.
Jäsenmaiden päämiehet sopivat kokouksessa yhteiset säännöt EU-maiden talouskurin hoi-
dosta.
Britanniaa ja Tšekkiä lukuun ottamatta kaikki EU-maat hyväksyivät sopimuksen. Irlanti vie sopimuksen vielä kansanäänestykseen.
Kataisen mukaan aikaansaatu talouskurisopimus on erittäin tärkeä. ”Sopimuksessa kaikki EU-maat hyväksyvät yhteisen näkemyksen talouskurin rajoista.”
Komissio laatii vastedes jokaista jäsenmaata koskevat yksityiskohtaiset ja tiukat talousselvitykset ja tuo ne EU-maiden päämiesten yhteiseen keskusteluun.
”Selvityksissä tuodaan esille tarkemmat tiedot jäsenmaiden heikkouksista.”
Komissio tekee arviot ja suositukset maiden talouksien heikkouksista ja niiden parantamisesta.
Esimerkkeinä Katainen mainitsee työllisyyden parantamisen ja työpaikkojen synnyttämisen. ”Tiedetään, että yksi tärkeimmistä kriisin syistä oli siinä, että kilpailukykyerot ovat olleet valtavat.”
Tarkoitus on käydä keskustelua kunkin maan talousongelmista aidosti ja pohtia kunkin maan talouden heikkouksia ja niiden parantamista vertaispainetta käyttäen.
”Voidaan keskustella avoimesti, mitä kussakin maassa olisi syytä tehdä sen talouden parantamiseksi.”
Katainen kertoo, että moni jä-
senmaa on kallistumassa aiempaa tiukemman talousseurannan kannalle.
”Oli tosi mukava nähdä, että moni kollega, esimerkiksi Italian pääministeri Mario Monti, kannattaa Suomen rinnalla vertaispaineen lisäämistä.”
Katainen kertoo olevansa tyytyväinen, että Suomelle tärkeistä digitaalisista sisämarkkinoista päästiin sopuun. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevat säännöt saadaan aikaan vuoden 2015 loppuun mennessä, hän kertoo.
Toistaiseksi Euroopan alueen verkkokaupassa on toiminut 27 digitaalista markkinaa. Sen seurauksena yritykset eivät ole päässeet hyötymään mittakaavaedusta, kuten Yhdysvalloissa tai Kiinassa toimivat yritykset.
Katainen mainitsee innovaatiopolitiikan vahvistamisen toisena Suomen ajamana asiana.
”Innovaatioista tuetaan niitä, joilla on kaupallista kysyntää”, Katainen sanoo.
VILLE PORKOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
