Lylyn kiinteistöveroehdotus ei kelpaa

lukijalta

Palataan vielä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ehdotukseen metsämaan kiinteistöverosta (MT 30.1.)

Vaikka Lyly esitti metsämaan kiinteistöveroa nimenomaan puukaupan edistämiseksi, ehdotus ei ole muuta kuin jatkoa demareiden vuosikymmenien ajan esittämälle yleiselle verokorotusten linjalle: ”verottakaa kaikkea (paitsi ay-jäsenmaksuja) niin paljon kuin mahdollista, ja ongelmat hoituvat ja hyvinvointi kasvaa”.

SAK on käytännössä estänyt

kaikki julkisen sektorin

leikkaukset niin valtiolla kuin kunnissakin.

Kuntaliitoksiin liitetty viiden

vuoden irtisanomissuoja sementoi henkilökuntamäärät vuosikymmeniksi eteenpäin. Valtiolla palkat ovat nousseet jatkuvasti enemmän kuin yksityisellä sektorilla (vuoden 2005 jälkeen keskimäärin 4,2 prosenttia valtiolla ja 3,4 prosenttia yksityisellä).

Miten tämän jälkeen julkisella sektorilla voi saavuttaa tasapainon, kun vielä lähes kaikki tulonsiirrot on indeksoitu? Niin, ainoa tapa on korottaa veroja loputtomiin.

Ymmärrän kyllä, että puheenjohtaja Lylyä kiinnostaa julkisen sektorin työpaikkojen turvaaminen, mutta on epärehellistä mainostaa veronkorotuksia ”tarpeella edistää markkinoiden toimintaa”. Kuka tahansa ymmärtää, että kaikki verot vääristävät ja heikentävät markkinoiden toimintaa.

Jos näin ei olisi, puheenjohtaja Lyly voisi esittää myös palkkaverotuksen roimaa kiristämistä. Kortistossa on tällä hetkellä 406 000 työtöntä työnhakijaa ja toimenpiteillä sijoitettua. Luku tuskin kertoo siitä, että työmarkkinat toimisivat hyvin vaan täsmälleen päinvastaista.

Miksei puheenjohtaja Lyly ehdota työmarkkinoille veronkorotuksia markkinoiden toiminnan (työn tarjonnan) piristämiseksi? Eikö Margaret

Thatcherin lanseeraama henkivero (poll tax) ole Lylyn logiikkaa seuraten oiva ratkaisu Suomea (kuulemma) uhkaavaan työvoimapulaan?

Metsäteollisuus on siirtämässä tuotantoaan muualle halvemman raaka-aineen, alempien kuljetuskustannusten ja paremman markkinoiden saavutettavuuden takaamiseksi. Miten verotuksen kiristäminen voi oikaista tätä surmansilmukkaa?

Kiinteistöveron myötä metsästä tulisi huonompi sijoituskohde, mikä tarkoittaisi paitsi pienempää panostusta metsänhoitoon myös sitä, että metsäomaisuudesta pyrittäisiin eroon. Metsäomistus todennäköisesti keskittyisi.

Vielä suurempi ongelma olisi tuottojen ajoittuminen. Jos tilalla on kolme vuotta sitten istutettu taimikko, mistä silloin saa puun myyntituloja? Kiinteistöt ovat aivan eri asemassa, ne tuottavat (ainakin laskennallista) palvelusvirtaa kaiken aikaa, eivät kerran 50 vuodessa.

Teollisuuden työpaikat ovat vuoden 2008 jälkeen supistuneet 15 000 hengellä vuodessa. Tätä vauhtia teollisuus loppuu Suomesta vuonna 2040. Mistä silloin verotuloja nyhdetään?

Mutta SAK:n mukaan verotusta kiristämällä luodaankin työpaikkoja! SAK:n ja STTK:n kuukausi sitten (8.1.) julkaisemassa ”kasvuohjelmassa” oli vähintään 50 erilaista tapaa lisätä valtion menoja ja kiristää veroja. Jos tällä strategialla päästäisiin tuloksiin, maanpäällinen paratiisi olisi aikoja sitten luotu Suomen niemelle.

Matti Viren

professori

Turun yliopisto

Avaa artikkelin PDF