Rannikolla taistellaan kurtturuusua vastaan
Kirsi Nystedt myrkyttää kookkaimmat kurtturuusupensaat glyfosaatilla. Sitä suihkautetaan vain jokunen tippa lehtiin, joista myrkky imeytyy juuriin asti tappaen lopulta koko kasvin. Pienemmät kasvustot lapioidaan ja vedetään maasta. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoHANKO (MT)
Näky on samaan aikaan kaunis ja lohduton. Aniliininpunainen ruusumatto peittää rantahietikon silmänkantamattomiin. Kurtturuusu kukkii jopa matalien rantamäntyjen juurella. Näky on varsin eksoottinen.
Tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) katsoo kasvustoa turhautuneena.
”Tämä osa rannasta raivattiin traktorilla viime kesänä”, hän viittilöi kohtaan, josta puskee taas sinnikkäästi ruusua.
Kurtturuusun valtaamat rannat pitää kitkeä jopa useamman kerran kesässä, jos mielii hävittää kasvin.
Lisäksi on huolehdittava jälkihoidosta eli revittävä seuraavana vuonna maahan jääneistä juurenpätkistä versovat kasvustot.
Toisella puolella niemenkärkeä on lohdullisempi maisema. Siellä torjuntapartio on onnistunut nitistämään kurtturuusun toistaiseksi.
Rannalle on palannut kotoperäistä lajistoa, kuten rantavehnää. Sen katveessa viihtyy myös uhanalainen sinisiipisirkka. Alueelta on bongattu myös uhanalainen rantakasvi otakilokki.
Hangossa kurtturuusua kitkee Suomen luonnonsuojeluliiton vetämän työllistämisprojektin seitsenhenkinen tiimi.
Ryhmä urakoi koko kesän sekä kurtturuusun että muiden luonnonhoitotöiden parissa. Palkkatuki ohjautuu elykeskuksen kautta.
Jos kurtturuususta halutaan eroon, on varustauduttava valtavaan torjuntaurakkaan. Vieraslaji on levinnyt koko Suomenlahden rannikolle.
”Sitä alkaa olla melkein jokaisella hiekkasaarella”, Ryttäri harmittelee.
Kaikkein isoimmat ja sitkeimmät kasvustot myrkytetään glyfosaatilla. Ryttärin mukaan Syke suhtautuu myrkkyjen käyttöön nihkeästi, joten luonnonmukaiset torjuntamenetelmät ajavat edelle, jos ne ovat tarpeeksi tehokkaita. Helsingin Kallahdenniemellä on kokeiltu menestyksekkäästi kurtturuusujen näännytystä. Menetelmässä kaikki ruusupensaan uudet, vihreät versot katkaistaan pois monena vuonna peräkkäin. Lopulta koko puska kuolee juurineen.
Ohje kurtturuusun luonnonmukaiseen torjuntaan on Facebookin Puutarhakarkulaiset kuriin -sivulla.
Ryttäri kannustaa kansalaisia vieraslajitalkoisiin, mutta muistuttaa, ettei kasvustoja saa hävittää ilman maanomistajan lupaa.
Lisäksi on huolehdittava, ettei sekoita kurtturuusua kotoperäiseen orjanruusuun, joka viihtyy metsäaukeilla, laidunmailla ja umpeen kasvavilla niityillä.
Paluumatkalla Hangosta huomio kiinnittyy kurtturuusuistutuksiin teiden penkereillä, aidan virkaa toimittamassa, puistoissa ja pihoilla.
Kurtturuusu rönsyilee kaikkialla valmiina leviämään lintujen mukana kohti rannikkoa.
KATJA KOLJONEN
Kurtturuusua alkaa olla
melkein jokaisella hiekkasaarella.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
