Oppositiojohtajien hiillostuskoetteli pääministerin pinnaa
Pääministeri Jyrki Katainen hermostui eilen eduskunnassa perussuomalaisten Timo Soinille, kun oppositiojohtaja tivasi kansanäänestystä Suomen EU-jäsenyydestä.
Soini piikitteli ensin hallituksen EU-linjaa ja ihmetteli, miksei EU:ssa noudateta tehtyjä sopimuksia.
”Miksi ei tehdä parempaa diiliä”, Soini hiillosti perussuomalaisille tutusta aiheesta.
Soini viittasi keskustelussa Britannian pääministeri David Cameronin taannoiseen ehdotukseen saarivaltion omasta kansanäänestyksestä.
”Miksei voitaisi kerran sukupolvessa äänestää”, Soini jatkoi provosointia.
Katainen kimpaantui Soinille ja ehdotti samalla, että miksei samalla voitaisi äänestää ”huvikseen” viiden vuoden välein kaikista muistakin kansainvälisistä sopimuksista, kuten YK:n jäsenyydestä, tai jopa Suomen valuutasta.
”Onpa todella linjakasta”, hän vastasi Soinille.
Katainen arvosteli, että Suomi lietsoisi äänestyksillä talouteensa vain epävakautta.
”Me kerran äänestimme EU-kansanäänestyksessä kyllä. Pitääkö siitä äänestää uudelleen”, hän kysyi.
”Tätäkö tässä salissa halutaan.”
Keskustan Juha Sipilä nyökytteli kansanäänestyksille. Sipilän mielestä kansanäänestys pitää järjestää, jos EU-perussopimuksia muutetaan.
Sipilä intti pääministerin kanssa hallituksen kuntauudistuksesta. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus vilahteli keskustelussa.
Hän esitti Korpilammella järjestettäväksi hallituksen ja opposition yhteistä seminaaria kuntaremontista.
”Istutaan niin kauan, että olaan saatu aikaa uusi kunta kunta- ja sote-uudistus.”
Pääministeri ei ehdotukselle lämmennyt, mutta arvosti elettä. Katainen arvioi, ettei yhteisymmärrykseen päästäisi kuitenkaan. Sekä kuntapuolen että terveydenhuollon ammattilaiset ovat niin eri mielestä uudistusten suuntaviivoista.
Hän lupasi puhua asiasta opposition kanssa muissa yhteyksissä.
Sipilä tivasi vastausta myös sairaanhoitopiirien tulevaisuudesta. Katainen ei antanut selkeää vastausta. Hän vain totesi, että sote-uudistuksessa vähennetään terveydenhuollon hallintoa.
Katainen kritisoi myös keskustan ajamaa maakunta–kotikunta-mallia, kun Sipilä markkinoi sitä salissa. Katainen oli taas vahvojen peruskuntien puolella, eikä hän halua maakuntavaltuustoja päättämään sote-asioista.
”Suuri riski on, että vastuu ja raha ovat eri paikassa. Siksi haluamme suoraviivaista toimintaa. Kunnan pitää toimia siellä se toimii”, hän totesi.
Aiemmin ennen päivän debattia Katainen vaati aloituspuheenvuorossaan työmarkkinajärjestöjä toimiin, jotta Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja.
”Palkka- ja työuraratkaisuilla on äärettömän suuri merkitys siihen kuinka moni ihminen saa tulevaisuudessa työpaikan.”
Katainen heitti, että hyvinvointilupausten ja rahoituksen välillä on vielä iso kuilu.
”Eri arvioiden mukaan jopa 7–10 miljardin euron vaje.”
”Ilman uudistuksia yhteiset varat eivät riitä tuon palvelun tarjoamiseen.”
Katainen myös muistutti, ettei EU-rahoituskriisi ole vielä ohi.
”Erityisesti poliittisen kentän epävakaus saattaa kiristää tilannetta eri jäsenmaiden rahoitusaseman kohdalla.”
Suomi talous on kärsinyt maailmantalouden huonosta vetoavusta. Valtion velka on kasvanut kolmen vuoden aikana 28 miljardilla eurolla
”Tällä velanotolla valtio on pehmentänyt kansainvälisen talouskriisin vaikutusta suomalaisten arkeen.”
Katainen katsoi, että mittava velkaantuminen on vain pieni osa finanssikriisin olisi voinut viedä Suomen.
”Jos eurooppalaista finanssikriisiä ei oltaisi hoidettu, vaan oltaisiin annettu kaiken kaatua päällemme. Tätähän moni tässäkin salissa on vaatinut,” Katainen totesi.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
