Hallitussopuiluun on tullut säröjä

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitteli tiistaina ministeriönsä budjettiesityksen ensi vuodeksi. Esitys ei sisältänyt suuria yllätyksiä, vaan se oli keväällä sovitun budjettikehyksen näköinen. Lisäksi hallitusohjelmaa seurataan pilkulleen.

Näyttää siltä, että budjetin laatijoilta on jäänyt huomaamatta, että taloustilanne on raamibudjetin – ja varsinkin hallitusohjelman – laatimisen jälkeen heikentynyt.

Suomi on nyt vaarassa ajautua taantumaan, koska kysyntää ylläpitänyt yksityinen kulutus on hiipumassa. Siitä huolimatta suomalaisille tarjotaan leikkauksia ja veronkiristyksiä.

Arvonlisäverotusta kiristetään ja kuntien huonosta taloustilanteesta huolimatta kuntien valtionosuudet pienenevät. Valtiovarainministerin uhmakkaasti ajama rahoitusmarkkinaverokin tulee lopulta tavallisten kansalaisten maksettavaksi.

VM:ltä on jäänyt myös huomaamatta, että maailmaa uhkaa paha ruokakriisi. Samaan aikaan maatalouden kannattavuus Suomessa on romahtanut entisestään ja monet viljelijät joutuvat lopettamaan tuotantonsa.

Uhkista huolimatta budjettiesityksessä leikataan maatalouden Etelä-Suomen kansallisia tukia kolme kertaa enemmän kuin EU:n komissio on edellyttänyt. Myös viljelijöiden sosiaaliturvaa leikataan, vaikka monet ovat jo nyt jaksamisen äärirajoilla.

Maatalouteen kohdistuvat leikkaukset ovat rajuja, koska viljelijäperheitä koskevat lisäksi samat verojen korotukset ja leikkaukset kuin muitakin suomalaisia.

Leikkausten sijaan hallituksen pitäisi keskittyä siihen, miten ruokaketjun rahavirrat saataisiin ulottumaan oikeudenmukaisesti tuottajille asti ja turvata siten kotimainen tuotanto.

Kesän mielipidemittaukset heijastuvat päähallituspuolueiden kannanottoihin. SDP:n nousu kannatuslukemissa kokoomuksen kantaan on selvästi nostanut puolueen itsetuntoa. Kuntavaalien lähestyessä SDP on ottanut pesä-

eroa hallituskumppaniinsa. Puheenjohtajana Urpilainen muistutti, että puolue sai päätavoitteensa budjettiesitykseen.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman syytti kokoomusta irtiotoista

sovituista asioista. Esimerkkinä hän mainitsi

sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) arvosteleman lääkekorvausten leikkauksen. Samalla SDP nosti peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) ajaman vanhuspalvelulain toteuttamisen hallituksen budjettiriihen ykköstavoitteeksi.

Hallituspuolueiden meno muistuttaa polkupyöräilyn maantieajoa. Osa ministereistä ja kansanedustajista on apuajajia. He tekevät irtiottoja ja auttavat joukkueen tähtiä ajamaan voittoon. Apuajaja voidaan tarvittaessa uhrata joukkueen menestyksen eteen vaarantamatta koko kisaa.

Irtiottoja ovat ottaneet muun muassa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Jan Vapaavuori (kok.) ja Jouni Backman sekä ministerit Risikko ja Guzenina-Richardson.

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen on saanut huomata, että pääministeripuolueen asemasta ei aina ole hyötyä. Oman puoleen linjan ja tavoitteiden puolustaminen on vaikeaa, koska samaan aikaan on huolehdittava hallituksen yhteistyökyvystä.

Kaikissa hallituspuolueissa on edustajia maakunnista. Heidän äänensä omien puolueittensa sisällä on häipynyt lähes kuulumattomiin. Toivottavasti he pystyvät koko hallituksen

budjettiriiheen mennessä vakuuttamaan omien puolueittensa ministerit siitä, että säilyttämisen

arvoista elämää on suurten kaupunkien ulkopuolellakin.

Avaa artikkelin PDF