Pieni taimisto menestyypalvelemalla ja verkostoitumalla
Markku Vuorikari Juutti-kookos-lateksimassa pitää pensassembran ja omorikan taimiruukut vapaina rikkakasveista. Suoja hajoaa hitaasti, esittelee Gunilla Holmberg. Kuva: Viestilehtien arkistoSIPOO (MT)
Metsänhoitaja Gunilla Holmberg on pian hyvin kiireinen nainen. Kylmän jäykkä kevät kääntyy kohta suveksi ja taimet tulevat esiin lumen alta.
Kännykkä soi huomenna useammin kuin tänään. Ihmiset ja yritykset kyselevät jo taimia. Lähialueen metsänhoitoyhdistykset alkavat kohta hakea taimia erikoisuuksien kokeilusta innostuneille asiakkailleen.
Maisemoinnin ja viherrakentamisen tarpeisiin lähtee myös paljon taimia. ”Etäneuvoja annan, mutta en ehdi itse suunnittelemaan saati toteuttamaan viherrakentamisen töitä. Osaan toki suositella verkostostani taimen ostajalle palvelujen tuottajia”, Holmberg sanoo.
Holmberg myy taimia suoraan tilalta muttei yksitellen. Massbybackan taimia saa Helsingin Viikissä toimivasta Pienestä taimipuodista, pian myös Muhevaiselta.
”Yhden taimen asiakas saa halutessaan Pienestä taimipuodista”, Holmberg kertoo.
Pertti Rajalan Forestum Oy on erikoistunut kasvinsuojeluun ja maisemointiin.
Hänen luokseen Holmberg ohjaa sieni- tai hyönteistautien kanssa pulaan joutuneen asiakkaan.
Holmberg arvioi viherrakentamisen näkymät hyviksi taajaan asutulla Uudellamaalla. Viherrakentamisen verkoston tutut yrittäjät tarvitsevat paljon taimia lähivuosina.
Tuonti tosin lisää kilpailua.
Huutokosken ja Harvialan taimistot ostavat Massbybackan taimia jatkokasvatukseen ja myyvät taimet 2–3-metrisinä.
Moni metsänomistaja haluaa kokeilla tammea. Lehtikuusi on myös nyt varsin kysyttyä.
”1980-luvulla lehtikuusta ei mennyt kaupaksi. Ei ollut tuotteita, mihin sitä olisi käytetty”, Holmberg sanoo.
Nyt lehtikuusesta sahattua puuta käytetään ulkorakentamiseen, ja taimet käyvät kaupaksi.
Holmbergin mukaan aivan vastaavaan päästäisiin douglaskuusella, josta sahattu kaunispintainen puu kantaa nimeä oregon pine. Kunhan joku ensin tuotteistaisi puun, syntyisi kysyntää ja volyymejä.
Lehtipuiden taimien kauppaa kutistaa tiuha hirvieläinten kanta.
”Sako kolmenollakuusi, metsästyshän on sidoksissa maanomistukseen”, vihjaa Holmberg vahinkojen estämiseen.
Erikoisuuksien kasvatus on hyvä aloittaa ”silmien alla”, pellolla tai tienvarressa, Holmberg sanoo. ”Ottakaa kerralla vähintään 50 taimen erä, isoja taimia, pienet vähät metsätaimet hukkuvat helposti heinään.”
Sipoon 4H-kerho on hyvin tärkeä silmukka Holmbergin yhteistyöverkostossa.
”Saan sieltä alasta kiinnostuneita nuoria ostopalveluna, eli minun ei tarvitse kiireaikana laskea palkkoja, sen sijaan työnohjauksesta ja turvallisuudesta vastaan minä”, Holmberg sanoo.
Viikistä on palkattu Helsingin yliopiston kansainvälisen maisterikurssin opiskelijoita.
”Olen tosi kiitollinen kurssin avusta, pätevyysvaatimuksena on englannin kielen taito, työlupa Suomeen ja kyky työntää kädet märkään turpeeseen, vaikka maistereiksi ollaankin varttumassa.”
Holmbergin mukaan esimerkiksi kiinalaiset ja brasilialaiset maisteriopiskelijat ovat viihtyneet hyvin 4H-nuorten kanssa. Nuorten englannin taito kohenee työn lomassa ja maailmalta tulleet opiskelijat tutustuvat ”sibboo”laisnuoriin.
Holmberg kehuu erikseen hevostalleilla työskennelleitä tyttöjä, he ovat tottuneet raskaaseen työhön ja jaksavat.
Holmberg kehittelee klapien tuotantoa roudan ajan yrittäjyydeksi yhdessä Arbofor Ky:n Jarmo Tuomaisen kanssa.
”Olemme miettineet tätä paljon. Menestys on kiinni palvelun konseptista. Etenkin jakelun järjestäminen on olennainen asia, jos mielii, että klapeista jää hintaa itsellekin”, Holmberg sanoo.
Holmberg kokeili tyhjää kasvihuonetta klapien kuivaamiseen.
”Ei toimi kasvihuone klapikuivaamona. Mistäpäs tuon olisin tiennyt, ellen olisi kokeillut.”
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
