Etsivä nuorisotyö tavoittaa tietokoneelle jämähtäneitä nuoria
Monet nuoret pääsevät työkokeiluun nuorisotyöntekijä Suvi Munnukan avustuksella. Hartolan työpajalla saa apua myös ammatinvalintaan ja oman elämän hallintaan. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoHartola
Hartolan kunnan etsivä nuorisotyöntekijä Suvi Munnukka tapaa nuoria nuorisotila Nuokulla, huoltoasemalla ja yläkoulun ruokavälitunnilla. Maaseudulla moni asia on mietittävä toisella lailla kuin kaupungeissa.
”Kaupunkien kollegat kertoivat, että kahvilaan on hyvä sopia tapaaminen nuoren kanssa. Meillä on täällä muutama huoltoasema. En todellakaan voisi sopia tapaamista ongelmistaan puhuvan nuoren kanssa sinne, koska sen tietäisivät kaikki.”
Etsivän nuorisotyön tavoitteena on saada mahdollisimman moni nuori mukaan toimintaan ja luoda kontakteja. Tsemppaaminen koulunkäynnissä, työharjoittelupaikan etsiminen tai lomakkeiden täyttäminen nuoren tukena kuuluvat työnkuvaan.
”Tarpeen mukaan lähden nuoren kanssa hoitamaan asioita Kelaan, työkkäriin tai sosiaalitoimistoon. Korostan, että kaikki tapahtuu nuoren omasta tahdosta ja halusta. Nuorisotyötä ei tehdä tuputtamalla tai ilman nuoren omaa tahtoa.”
Hartolan kunta käynnisti viime syksynä etsivän nuorisotyön hankkeen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksella.
”Kunta halusi kartoittaa koulupudokkaita ja alle 25-vuotiaita vain peruskoulun käyneitä nuoria. Moni heistä tarvitsee apua sopivan opiskelu- tai työpaikan etsimisessä.”
Tällä hetkellä Munnukan asiakkaana on kuusitoista nuorta, joista kaksi on tyttöjä. Ikähaitari on 16–23 vuotta.
Poikavoittoisuus näkyy etsivässä nuorisotyössä myös valtakunnallisesti.
”Maaseudun uuninpankkopojat ovat nykyisin tietokoneelle jämähtäneitä syrjäkylien poikia, jotka ovat naimisissa tietokoneen kanssa. Vanhemmat soittavat minulle ja ovat huolissaan.”
Yleensä silloin sovitaan, että Munnukka menee käymään kotona ja kertoo työstään.
Salpauksen oppilaitoksen koulukuraattori ilmoittaa Munnukalle jokaisesta opintonsa keskeyttäneestä hartolalaisesta nuoresta. Tätä vaatii nuorisolakikin.
Pienen kunnan etuna on, että byrokratia ei jyllää vaan työntekijöiden on helppo toimia keskenään.
”Tilanteesta riippuen teemme yhteistyötä nuorten työpajan työntekijän tai vapaa-aikaohjaajan kanssa. Sosiaalityöntekijöidenkin kanssa on helppo asioida. Asiakkaat ovat yhteisiä ja haluamme auttaa heitä yhdessä. Se on kaikkien etu.”
Miksi etsivää nuorisotyötä tarvitaan maaseudulla? Luottamuksen syntyminen voi vaatia kuukausia, mutta tulokset ja nuoret palkitsevat.
”Nuorilla ei ole ikinä liikaa turvallisia aikuisia. On tärkeää, että omista asioista voi puhua ulkopuolisen kanssa. Jos nuori saadaan ohjauksella ja tuella vaikka toimeentulotuen piiristä työharjoitteluun ja eteenpäin, se on suuri askel.”
Etsivä nuorisotyö on tuottanut tulosta.
Muutama nuori on päässyt opiskelemaan toisen asteen oppilaitokseen, työkokeiluun tai nuorten työpajaan. Nuorten kanssa on täytetty yhdessä yhteishakulomakkeita ja etsitty kesätöitä.
TE-toimisto on tärkeä kontakti etsivässä nuorisotyössä. Sitä kautta nuoret pääsevät työkokeiluun ja työpajoihin. Munnukkaa tarvitaan usein mukaan ensimmäiselle käynnille. Niin on nuorella vahvempi ja itsevarmempi olo.
”Käyn moikkaamassa ja kysymässä nuorelta, mitä kuuluu, kun hän on päässyt työkokeiluun. On tärkeää, että kontakti ja luottamus säilyvät.”
Etsivä nuorisotyö vaatii erityisosaamista työntekijältä. Munnukka osallistuu Humanistisen ammattikorkeakoulun Humakin etsivän nuorisotyön täydennyskoulutukseen. Ryhmään kuuluu nuorisotyöntekijöitä ympäri Suomea.
PIRJA PELTOMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
