”Pahimmillaan velkaantumisaste nousee pystysuoraan” – talousennustajat eivät usko talouskasvun alkavan yksityisestä kulutuksesta, vaan ihan muusta

PTT:n Markus Lahtinen kaipaa yhteistä, parlamentaarista omistajuutta koko velkajarrun hallintaan. Kuva: Jarno Mela

”Tämä vuosi on aika lailla taputeltu”, kommentoi Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen kuluvan vuoden lähelle nollakasvua jäävää bkt-talousennustetta. PTT:llä ja Suomen Pankilla on vuodelle 2025 alhaisimmat kasvuennusteet: 0,3 prosenttia.

PTT:llä sekä kuluva että ensi vuosi alkavat nollalla. Viime viikon keskiviikkona julkaistu ensi vuoden Suomen bruttokansantuotteen kasvuennuste on 0,9 prosenttia.

Mitä pidemmälle syksyä kohti on edetty pankki- ja ennustelaitos toisensa perään on joutunut laskemaan kasvuennusteitaan toteutuneiden talous-, työllisyys- ja kulutus- ja investointitietojen perässä.

Työmarkkinoiden tilanne on synkkä ja kotitalouksien kulutushalut laimeat.

Valtion velkaantuminen jatkuu ja Markus Lahtinen arvioi, että kiireellä virkamiesten ja hallituspuoluevedolla tehtävä finanssipolitiikan sääntely-yritys jää puolitiehen:

”Jos nyt syyskauden aikana runnotaan (hallitus) velkaantumisjarrua ilman oppositiota ja parlamentaarista sopimista, sillä ei ole yhdessä sovittua omistajuutta. Pahimmillaan (valtion) velkaantumisaste nousee ihan pystysuoraan”, hallituksen talouspoliittisena neuvonantajanakin toimiva Lahtinen varoittaa.

Ennusteen perusteella Suomen julkisen sektorin velka on vuoden lopussa noin 86 prosenttia suhteessa bkt:hen.

PTT:n Lahtinen piirtää kuvan, jossa julkinen velka ylittää ensin 90 prosenttia, sitten sadan prosentin tason. Mitä korkeammaksi julkinen velka nousee, sitä enemmän joskus alkavasta talouskasvusta kuluu korkoihin.

PTT:n ekonomistit eivät usko yksityisen kulutuksen käynnistävän Suomen talouskasvua.

”Käänne tulee vientimenestyksen parantuessa. Se kasvattaa investointeja ja viimein kotitaloudet lähtevät kuluttamaan.”

Talouskasvun piti olla jo nurkan takana. Syksyllä tuo nurkka on siirtynyt kauemmaksi.

”On totta, että nurkan takana on potentiaalia, vihreää siirtymää, EU:n investointiohjelmia ja kotitalouksien tulotkin nousevat. Epävarmuus on silti suurta”; Lahtinen viittaa kotitalouksien varautumiseen ja säästämiseen.